{"id":244,"date":"2019-07-16T19:26:54","date_gmt":"2019-07-16T19:26:54","guid":{"rendered":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/?page_id=244"},"modified":"2020-05-21T18:45:35","modified_gmt":"2020-05-21T18:45:35","slug":"244-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/paasivu\/244-2\/","title":{"rendered":"Johdanto kirjaan"},"content":{"rendered":"<div   class='avia-fullscreen-slider main_color   avia-builder-el-0  el_before_av_heading  avia-builder-el-first  container_wrap sidebar_right'  ><\/div><div id='after_full_slider_1'  class='main_color av_default_container_wrap container_wrap sidebar_right'  ><div class='container av-section-cont-open' ><div class='template-page content  av-content-small alpha units'><div class='post-entry post-entry-type-page post-entry-244'><div class='entry-content-wrapper clearfix'>\n\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-av_heading-2fcb071fa02b609ede4318ba4bb92110\">\n#top .av-special-heading.av-av_heading-2fcb071fa02b609ede4318ba4bb92110{\npadding-bottom:10px;\n}\nbody .av-special-heading.av-av_heading-2fcb071fa02b609ede4318ba4bb92110 .av-special-heading-tag .heading-char{\nfont-size:25px;\n}\n.av-special-heading.av-av_heading-2fcb071fa02b609ede4318ba4bb92110 .av-subheading{\nfont-size:15px;\n}\n<\/style>\n<div  class='av-special-heading av-av_heading-2fcb071fa02b609ede4318ba4bb92110 av-special-heading-h2  avia-builder-el-1  el_after_av_fullscreen  el_before_av_hr  avia-builder-el-first '><h2 class='av-special-heading-tag'  itemprop=\"headline\"  >Johdanto kirjaan<\/h2><div class=\"special-heading-border\"><div class=\"special-heading-inner-border\"><\/div><\/div><\/div>\n\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-k9f4o8q1-386914cfacbff7fd235399725ef333dd\">\n#top .hr.hr-invisible.av-k9f4o8q1-386914cfacbff7fd235399725ef333dd{\nheight:30px;\n}\n<\/style>\n<div  class='hr av-k9f4o8q1-386914cfacbff7fd235399725ef333dd hr-invisible  avia-builder-el-2  el_after_av_heading  el_before_av_textblock '><span class='hr-inner '><span class=\"hr-inner-style\"><\/span><\/span><\/div>\n<section  class='av_textblock_section av-jy67jl4a-55381a987c843cc0498f4b0fde3fc5cc '   itemscope=\"itemscope\" itemtype=\"https:\/\/schema.org\/CreativeWork\" ><div class='avia_textblock'  itemprop=\"text\" ><h3>Kadettiupseerit ja kadetit sodissa<\/h3>\n<p>Viimeisen\u00e4 rauhan kes\u00e4n\u00e4, elokuussa 1939, puolustusvoimien vakinaisessa palve-luksessa olevien upseerien taustat olivat hyvin moninaiset. Hiukan yli 2\u00a0300:sta upseerin virasta oli t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vajaa sata ja l\u00e4hes 300 virkaa oli t\u00e4ytetty reserviupseereilla. Aktiiviupseereita oli vakinaisessa palveluksessa noin 2\u00a0000, joista niin sanottuja tsaarinupseereita (Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikana joko Haminan kadettikoulusta tai Ven\u00e4j\u00e4n eri kadettikouluista ja sotilasakatemioista valmistuneita upseereita) oli viel\u00e4 riviss\u00e4 16. J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseereita, eli Kuninkaallisen Preussin J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 27:ssa koulutettuja ja my\u00f6hemmin Suomessa upseeriksi ylennettyj\u00e4 oli vakinaisessa palveluksessa vajaa 300, samoin kuin laajasti k\u00e4sitt\u00e4en niin sanottuja markovillalaisia, eli vapaussodan aikana ja sen j\u00e4lkeen erilaisilla lyhyill\u00e4 kursseilla koulutettuja upseereita. Vakinaisessa palveluksessa olevan upseeriston ylivoimaisen enemmist\u00f6n, yli 70 %, muodostivat kuitenkin vuodesta 1920 alkaen itsen\u00e4isen Suomen Kadettikoulusta ja vuodesta 1930 alkaen Merisotakoulusta valmistuneet kadettiupseerit.<\/p>\n<p>Viimeisen talvisotaa edelt\u00e4v\u00e4n kurssin, 11. merikadettikurssin, valmistuttua syyskuussa 1939, oli Kadettikoulusta ja Merisotakoulusta valmistunut 1.\u201321. kadettikursseilta, 1.\u201311. merikadettikursseilta ja 1.\u20135. rannikkotykist\u00f6kadettikursseilta yhteens\u00e4 1 587 upseeria. Heist\u00e4 88 oli kuollut ennen talvisodan alkua ja 141 oli eronnut palveluksesta. Palveluksesta eronneista yhdeks\u00e4\u00e4 ei ollut p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti siviiliteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vuoksi sijoitettu sodan ajan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, mutta loput 132 kutsuttiin palvelukseen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana lokakuussa 1939. Sodan alussa oli siis palveluksessa, joskaan ei riviss\u00e4, 1 490 kadettiupseeria (1 358 virassa olevana ja 132 evp-upseerina). Talvisodan aikana valmistuivat 22. ja 23. kadettikurssit joulukuussa 1939 ja 12. merikadettikurssi tammikuussa 1940, yhteens\u00e4 199 upseeria.<\/p>\n<p>V\u00e4lirauhan aikana valmistui 24. kadettikurssilta sek\u00e4 13. merikadettikurssilta yhteens\u00e4 204 upseeria. Kun talvisodan aikana oli menehtynyt 101 ja v\u00e4lirauhan aikana 16 kadettiupseeria, oli jatkosodan syttyess\u00e4 palveluksessa 1 776 kadettiupseeria (matrikkelin merkint\u00f6jen mukaan kaikki talvisodassa haavoittuneet olivat palveluksessa jatkosodan alkaessa). Jatkosodan (ml. Lapin sota) aikana 25.\u201327. kadettikursseilta ja 14.\u201317. merikadettikursseilta valmistui viel\u00e4 871 upseeria, eli sodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 oli valmistunut kaikkiaan 2\u00a0861 kadettiupseeria, joista (ennen sotaa kuolleet ja siviiliteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vuoksi vapautetut pois lukien) sodan aikana palveluksessa oli ollut 2\u00a0764.<\/p>\n<p>Kuinka monta kadettiupseeria oli varsinaisesti riviss\u00e4 tai edes palveluksessa jatkosodan miss\u00e4kin vaiheessa on sen sijaan mahdoton sanoa, sill\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 vuodenvaihteessa 1941\/42 oli vapautettu lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 ensimm\u00e4isten kadettikurssien upseereita palveluksesta, kes\u00e4n ja syksyn 1944 taisteluiden haavoittumisten vuoksi upseereita oli runsaasti toipilaina, ja syksyll\u00e4 1944 ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1945 erosi paljon upseereita palveluksesta.<\/p>\n<p>Kadettiupseerien lis\u00e4ksi 750 kadettia nelj\u00e4lt\u00e4 kadettikurssilta ja kolmelta merikadettikurssilta palveli joukoissa sodan aikana, heist\u00e4 94 menehtyess\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li>Lokakuussa 1939, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten alkaessa, yli vuoden Kadettikoulussa ollut 22. kadettikurssi keskeytettiin ja kadetit m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin joukkoihin. Kurssi ei en\u00e4\u00e4 palannut kouluun, vaan sen 87 kadettia (mukaan lukien kaksi ensimm\u00e4isen sotaviikon aikana kuollutta) ylennettiin v\u00e4nrikeiksi ja nimitettiin virkaan viikko talvisodan alkamisen j\u00e4lkeen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1939.<\/li>\n<li>25. kadettikurssi aloitti opintonsa tammikuussa 1941, mutta kurssi keskeytettiin puolen vuoden opiskelun j\u00e4lkeen kes\u00e4kuussa 1941 ja kadetit m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin liikekannallepanossa joukkoihin. Kurssi palveli virallisesti kadetteina yli vuoden palaamatta kouluun, kunnes heid\u00e4t nimitettiin vakinaisen v\u00e4en upseereiksi 15.7.1942. T\u00e4n\u00e4 aikana kurssilta kaatui tai kuoli 29 kadettia.<\/li>\n<li>26. kadettikurssi alkoi kes\u00e4kuun alussa 1941 vahvuudella 176, mutta se keskeytettiin vain kahden viikon opintojen j\u00e4lkeen ja kadetit m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin joukkoihin. Kurssi aloitettiin uudestaan (huomattavasti suuremmalla vahvuudella) hein\u00e4kuussa 1942, nyt Maasotakoulussa, joksi Kadettikoulun nimi oli muutettu vuotta aikaisemmin, mutta t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 oli kaatunut tai kuollut 29 kadettia.<\/li>\n<li>27. kadettikurssi ei ollut varsinaisesti keskeytetty kurssi, mutta se p\u00e4\u00e4tettiin suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alettua nopeutetulla aikataululla 19.6.1944 ja kadetit m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin joukkoihin. Heid\u00e4t kuitenkin nimitettiin virkaan vasta kahden kuukauden kuluttua 10.8.1944, ja t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 ehti kaatua 26 kadettia. Viisi kaatuneista nimitettiin virkaan muun kurssinsa mukana kaatumisensa j\u00e4lkeen.<\/li>\n<li>Yli vuoden Merisotakoulussa ollut 13. merikadettikurssi keskeytettiin lokakuussa 1939 ja kadetit m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin joukkoihin. Kurssi jatkoi opintojaan talvisodan j\u00e4lkeen valmistuen juuri ennen jatkosotaa, mutta yksi kadetti oli kaatunut talvisodassa ja toinen kuoli sodassa saamaansa tautiin v\u00e4lirauhan aikana.<\/li>\n<li>14. merikadettikurssi puolestaan alkoi lokakuussa 1939, mutta keskeytettiin vain parin viikon opiskelun j\u00e4lkeen ja kadetit komennettiin joukkoihin, yhden heist\u00e4 kaatuessa talvisodan aikana. Kurssi aloitettiin uudestaan vahvuudeltaan kaksinkertaisena toukokuussa 1940 ja keskeytettiin uudelleen kes\u00e4kuussa 1941, jonka j\u00e4lkeen kadetit palvelit joukoissa kurssin loppuun saakka maaliskuuhun 1943.<\/li>\n<li>15. merikadettikurssi aloitettiin kes\u00e4kuussa 1941, mutta keskeytettiin vain kahden viikon opiskelun j\u00e4lkeen ja kadetit m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin joukkoihin. Kurssi aloitettiin uudelleen kaksinkertaisella vahvuudella niin sanotulla kadettikokelasjaksolla helmikuussa 1942, kadettien ollessa j\u00e4lleen komennettuina joukkoihin toukokuusta alkaen, kunnes varsinainen kadettikurssi jatkui joulukuussa 1942. Kummaltakin, niin alkuper\u00e4iselt\u00e4 kurssilta kuin uudelta kurssilta kaatui yksi kadetti.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Kaatuneet ja muista syist\u00e4 kuolleet<\/h3>\n<p>Kaatumisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n suhteellisen vakiintunut: kaatunut on henkil\u00f6, jonka kuolema on johtunut taistelutilanteesta tai muuten suorasta tai ep\u00e4suorasta vihollisvaikutuksesta (mukaan lukien omien tulitus taistelutilanteessa). Sotien aikainen P\u00e4\u00e4majan tulkinta kaatumisesta oli kuitenkin hyvin lavea ja yleens\u00e4, todenn\u00e4k\u00f6isesti omaisille maksettavien korvausten vuoksi, kuolinsyyksi merkittiin kaatunut, mik\u00e4li kuolema edes jollain lailla johtui palveluksesta mukaan lukien \u00e4killiseen sairauteen tai palvelusteht\u00e4viss\u00e4 tapaturmiin kuolleet. Kuolleiksi merkittiin l\u00e4hinn\u00e4 pitk\u00e4llisiin sairauksiin menehtyneet tai itsemurhan tehneet.<\/p>\n<p>Koska jako kahteen (kaatunut \u2013 kuollut) on hyvin karkea, on ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytetty seuraavia menehtymisluokkia:<\/p>\n<ul>\n<li>kaatui<\/li>\n<li>haavoittui, kuoli haavoihinsa<\/li>\n<li>katosi<\/li>\n<li>kuoli sotavankeudessa<\/li>\n<li>kuoli muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syyst\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Henkil\u00f6 on vakiintuneen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti merkitty kaatuneeksi, mik\u00e4li h\u00e4n on kuollut joukkosidontapaikalla tai ennen sinne tuloa ja haavoihinsa kuolleeksi, mik\u00e4li h\u00e4net on evakuoitu elossa joukkosidontapaikalta eteenp\u00e4in. Merkint\u00e4 \u201dkaatui, ruumis j\u00e4\u00e4nyt kent\u00e4lle\u201d tarkoittaa, ett\u00e4 henkil\u00f6 on silminn\u00e4kij\u00f6iden todistuksen perusteella selv\u00e4sti kaatunut, mutta h\u00e4nen ruuminsa on joko tuhoutunut tai sit\u00e4 ei ole saatu evakuoitua, kun taas \u201dkatosi\u201d tarkoittaa, ett\u00e4 henkil\u00f6n kohtalosta ei ole havaintoja ja h\u00e4net on yleens\u00e4 my\u00f6hemmin julistettu kuolleeksi. Kaatuneita j\u00e4i paljon kent\u00e4lle esimerkiksi talvisodan aikana, mutta heid\u00e4n ruumiinsa l\u00f6ydettiin jatkosodan aikana, ja n\u00e4ilt\u00e4 osin asiakirjat eiv\u00e4t aina ole luotettavia. Kent\u00e4lle j\u00e4\u00e4neiden osalta on k\u00e4ytetty Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939 \u2013 1945 menehtyneet \u2013tietokannan merkint\u00e4\u00e4. Yht\u00e4\u00e4n kadettiupseeria ei tiett\u00e4v\u00e4sti kuollut sotavankeudessa (tosin v\u00e4nrikki Piiparisen osalta asia on ep\u00e4varma).<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan noin viidesosa talvi-, jatko- ja Lapin sodassa henkens\u00e4 menett\u00e4neist\u00e4 kadettiupseereista ja kadeteista kuoli onnettomuuksissa, hukkumalla, pitk\u00e4aikaiseen sairauteen, sairaskohtaukseen, vahingonlaukauksesta, tekem\u00e4ll\u00e4 itsemurhan tai muusta vastaavasta, muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syyst\u00e4.<\/p>\n<h3>Sotien p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja ty\u00f6n ajallinen rajaaminen<\/h3>\n<p>Sotien p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat toisaalta yksiselitteiset (talvisota 30.11.1939 \u2013 13.3.1940, jatkosota 26.6.1941 \u2013 4.\/5.9.1944 ja Lapin sota 15.9.1944 \u2013 27.4.1945), mutta toisaalta ty\u00f6n etu- ja takarajan asettaminen on tulkinnanvaraista. Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Puolaan 1.9.1939 mm. kantahenkil\u00f6kunnan lomat peruutettiin ja merivoimat siirtyi rauhan ajan joukoin suojajoukkoryhmitykseen ja 4.9.1939 P\u00e4\u00e4maja antoi k\u00e4skyn puolueettomuusvartioinnin tehostamisesta. Kun kuitenkin vain yksi kadettiupseeri, yleisesikuntakapteeni Arvi Raami (10.kadk) Joensuun rajavartiostosta, menehtyi 1.9. \u2013 29.11.1939 v\u00e4lisen\u00e4 aikana, ja h\u00e4nkin kuoli muusta kuin vihollistoiminnasta aiheutuvasta syyst\u00e4, on tarkasteluv\u00e4lin aluksi otettu talvisodan alkamisp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n<p>On hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 viel\u00e4 vuosia sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen upseereita kuoli sodan rasitusten ja j\u00e4rkytysten seurauksena joko erilaisiin sairauksiin tai oman k\u00e4den kautta, mutta ty\u00f6n takarajana on Lapin sodan p\u00e4\u00e4ttyminen 27.4.1945, koska, vaikka touko \u2013 joulukuussa 1945 kuoli 12 kadettiupseeria, ei selkeit\u00e4 kuolemantapauksia haavoittumisen seurauksena ollut. Erikseen on mainittu kuitenkin kaksi upseeria, luutnantti Karl-Erik Valleala (26.kadk) ja kapteeni Erkki M\u00e4kel\u00e4 (22.kadk), jotka kuolivat viel\u00e4 loppukes\u00e4ll\u00e4 1945 miinanraivauksessa Lapissa. Huomattava on, ett\u00e4 13 upseeria menehtyi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syyst\u00e4 \u201dLapin sodan aikana\u201d, mutta eiv\u00e4t \u201dLapin sodassa\u201d.<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat olleet kadettimatrikkelit vuodelta 1950, 1970, 1985 ja 2010, joiden antamien perustietojen j\u00e4lkeen selvitysty\u00f6t\u00e4 on jatkettu Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939 \u2013 1945 menehtyneet \u2013tietokannan ja sotap\u00e4iv\u00e4kirjakokoelman sek\u00e4 kantakortin ja sen lis\u00e4lehtien avulla.<\/p>\n<p>Koska erityisesti talvisodan sek\u00e4 jatkosodan hy\u00f6kk\u00e4ys- ja vet\u00e4ytymisvaiheen aikana henkil\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 ja joukko ovat saattaneet vaihtua nopeasti ja useaan otteeseen, ovat matrikkelien, kantakorttien ja Suomen sodissa 1939 \u2013 1945 menehtyneet \u2013tietokannan tiedot puutteelliset ja osin t\u00e4ysin virheellisetkin. Ty\u00f6n ensisijaisena l\u00e4hteen\u00e4 ovatkin olleet sotap\u00e4iv\u00e4kirjat, joista p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti on kyetty varmistamaan henkil\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 ja sotilasarvo. Edell\u00e4 mainittujen tukena on k\u00e4ytetty runsaasti yleisteoksia, joukko-osastohistoriikkeja ja muita kirjallisuusl\u00e4hteit\u00e4, joista mainittakoon erityisesti Jaakko Hyv\u00f6sen teos \u201dKohtalokkaat lennot 1939 \u2013 1944\u201d.<\/p>\n<h3>Merkinn\u00f6ist\u00e4 Kunkin kaatuneen ja kuolleen osalta on kirjattu:<\/h3>\n<ul>\n<li>kaatumis-, katoamis- tai haavoittumishetken mukainen sotilasarvo, nimi ja kadettikurssi sek\u00e4 kadettinumero<\/li>\n<li>kaatumis-, katoamis- tai haavoittumishetken mukainen teht\u00e4v\u00e4 ja joukko<\/li>\n<li>kaatumis-, katoamis- tai haavoittumisp\u00e4iv\u00e4 ja \u2013paikka sek\u00e4 kuolinp\u00e4iv\u00e4 ja -paikka<\/li>\n<li>kuolinluokka (kaatunut, kadonnut tai kuollut)<\/li>\n<li>kuvauksen tapahtumasta<\/li>\n<li>huomautuksen, mik\u00e4li henkil\u00f6 on ylennetty tai nimitetty virkaan kuolemansa j\u00e4lkeen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Teht\u00e4vien osalta on merkitty kunkin upseerin kohdalta se teht\u00e4v\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n tosiasiallisesti toimi haavoittumis- tai kaatumishetkell\u00e4\u00e4n ja sulkuihin h\u00e4nen varsinainen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, esimerkiksi komppanian p\u00e4\u00e4llik\u00f6n sij. (joukkueen johtaja). Haavoittuneiden osalta sotien aikainen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli, ett\u00e4 henkil\u00f6 pysyi joukkonsa kirjoilla viel\u00e4 kentt\u00e4sairaalassa, mutta mik\u00e4li h\u00e4net evakuoitiin sotasairaalaan, h\u00e4n siirtyi suojeluskuntapiirins\u00e4 tai armeijakunnan henkil\u00f6t\u00e4ydennyskeskuksen kirjoille. Ty\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin merkitty my\u00f6s sotasairaalassa kuolleille heid\u00e4n haavoittumishetken mukaisen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja k\u00e4ytetty merkint\u00e4\u00e4 \u201dtoipilas\u201d vain niist\u00e4 upseereista, joiden kuolema ei suoranaisesti liittynyt heid\u00e4n aikaisempaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<h3>Kaatuneet kadettiupseerit ja kadetit<\/h3>\n<p>Talvisodan syttymisest\u00e4 30.11.1939 Lapin sodan p\u00e4\u00e4ttymiseen 27.4.1945 menehtyi alla olevan taulukon mukaisesti 540 kadettiupseeria tai kadettia (447 upseeria + 93 kadettia). Ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettyjen m\u00e4\u00e4ritelmien mukaan heist\u00e4 423 kaatui ja 117 menehtyi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syyst\u00e4. Sotien aikana (siis puhtaasti talvi- ja jatkosota sek\u00e4 Lapin sota) kaatui luonnollisesti sama 423 (339 upseeria ja 84 kadettia) ja 100 menehtyi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syyst\u00e4 (92 upseeria ja kahdeksan kadettia). V\u00e4lirauhan aikana puolestaan menehtyi 16 kadettiupseeria ja yksi kadetti. Lapin sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen ennen vuoden 1945 loppua menehtyi 12 kadettiupseeria, mutta vain kaksi varsinaisesti sotaan liittyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, eli miinanraivauksessa.<\/p>\n<table width=\"494\">\n<tbody>\n<tr>\n<td width=\"143\"><strong>VAIHE\u00a0<\/strong><\/td>\n<td width=\"117\"><strong>UPSEERIT<\/strong><\/td>\n<td width=\"117\"><strong>KADETIT<\/strong><\/td>\n<td width=\"117\"><strong>YHTEENS\u00c4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><strong>Talvisota<\/strong><\/td>\n<td><strong>101<\/strong><\/td>\n<td><strong>4<\/strong><\/td>\n<td><strong>105<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kaatui<\/td>\n<td>89<\/td>\n<td>3<\/td>\n<td>92<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Muu syy<\/td>\n<td>12<\/td>\n<td>1<\/td>\n<td>13<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><strong>V\u00e4lirauha<\/strong><\/td>\n<td><strong>16<\/strong><\/td>\n<td><strong>1<\/strong><\/td>\n<td><strong>17<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Muu syy<\/td>\n<td>16<\/td>\n<td>1<\/td>\n<td>17<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><strong>Jatkosota<\/strong><\/td>\n<td><strong>307<\/strong><\/td>\n<td><strong>89<\/strong><\/td>\n<td><strong>396<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kaatui<\/td>\n<td>241<\/td>\n<td>81<\/td>\n<td>322<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Muu syy<\/td>\n<td>66<\/td>\n<td>8<\/td>\n<td>74<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><strong>Lapin sota<\/strong><\/td>\n<td><strong>22<\/strong><\/td>\n<td><strong>0<\/strong><\/td>\n<td><strong>22<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kaatui<\/td>\n<td>9<\/td>\n<td>0<\/td>\n<td>9<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Muu syy<\/td>\n<td>13<\/td>\n<td>0<\/td>\n<td>13<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><strong>YHTEENS\u00c4<\/strong><\/td>\n<td><strong>446<\/strong><\/td>\n<td><strong>94<\/strong><\/td>\n<td><strong>540<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kaatui<\/td>\n<td>339<\/td>\n<td>84<\/td>\n<td>423<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Muu syy<\/td>\n<td>107<\/td>\n<td>10<\/td>\n<td>117<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><strong>Miinanraivaus<\/strong><\/td>\n<td><strong>2<\/strong><\/td>\n<td><strong>0<\/strong><\/td>\n<td><strong>2<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>&#8211;\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Muu syy<\/td>\n<td>2<\/td>\n<td>0<\/td>\n<td>2<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>\u02db339 kaatunutta upseeria edustavat 12\u00a0% sodan aikana palveluksessa olleista noin 2 800 kadettiupseerista. Mik\u00e4li kaatuneet kadetit lasketaan mukaan, on kaatumisprosentti 15 %. Vertailuna voidaan todeta, ett\u00e4 reserviupseereita oli valmistunut ennen talvisotaa noin 14\u00a0600 ja sotien aikana valmistui noin 15\u00a0700. Riviss\u00e4 olleista yli 29\u00a0000 reserviupseerista kaatui tai katosi talvisodassa noin tuhat ja jatko- ja Lapin sodassa noin 3\u00a0400, eli yhteens\u00e4 noin 15\u00a0%.<\/p>\n<p>Suurimmat tappiot k\u00e4rsi 26. kadettikurssi, jolta kaatui (kadetit mukaan lukien) 55 upseeria, eli 13 % kurssin vahvuudesta (alkuper\u00e4iselt\u00e4 kurssilta 16 % ja uudelta kurssilta 7 %). Suhteellisesti suurimmat tappiot k\u00e4rsi puolestaan 22. kadettikurssi, jolta kaatui (kadetit mukaan lukien) 32 % vahvuudesta (muusta kuin vihollistoiminnasta johtuneesta syyst\u00e4 kuolleet mukaan lukien kurssilta menehtyi sotien aikana 41 % sen vahvuudesta). Toisessa \u00e4\u00e4rilaidassa on 4. kadettikurssi, joka on ainoa maa- ja ilmavoimien kurssi, jolta ei kaatunut yht\u00e4\u00e4n upseeria. Merivoimien osalta eniten kaatui 14. merikadettikurssilta, nelj\u00e4 upseeria ja yksi kadetti, kaikki rannikkotykist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/section>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":5,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-244","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=244"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/244\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3941,"href":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/244\/revisions\/3941"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/joukkosieessa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}