Jalkaväkirykmentin organisaatio ja yksiköiden numerointi

Talvisotaan lähdettäessä jalkaväkirykmentin organisaatio ja yksiköiden numerointi oli seuraava:

Talvisodan kokemusten perusteella kesäkuuhun 1941 mennessä rykmentin organisaatioon tuli lisää tykkikomppania. Rykmentissä ja pataljoonassa esikunta ja esikuntakomppania yhdistettiin esikunnaksi ja uusiin esikuntiin lisättiin jääkärijoukkue.

Kranaatinheitinkomppania muutettiin kaksijoukkueiseksi, joista toisessa oli 3 x 120 mm ja toisessa 3 x 81 mm heitintä. Rykmentin kolonnat yhdistettiin yhdeksi neljä kuljetusryhmää käsittäväksi kolonnaksi. Pataljoonan esikuntaan lisättiin kranaatinheitinjoukkue, jossa oli 3 x 81 mm heitintä.

Koska pataljoonien heitinjoukkueet usein yhdistettiin yhdeksi tulikannaksi, ne yleensä numeroitiin I – III KrhJ. Kuhunkin kiväärikomppaniaan lisättiin panssarilähitorjuntaryhmä, samalla kun kiväärijoukkueiden ryhmät muutettiin samanlaisiksi.

Konekiväärikomppaniaan lisättiin panssarintorjuntajoukkue.

Jatkosodan alussa jalkaväkirykmentin yksiköiden numerointi noudatti talvisodan aikaista numerointia, mutta jotkut sotapäiväkirjat kuitenkin käyttävät myös epävirallisia numeroita konekiväärikomppanioille (10.-12.K) ja osa päiväkirjoista (etenkin puhtaaksikirjoitetut) käyttää jo hyökkäysvaiheessa asemasodan aikana käyttöön otettua juoksevaa numerointia.

Jalkaväkirykmentin kokoonpano kesällä 1941:

Asemasodan aikana siirryttiin komppanioiden numeroinnissa juoksevaan numerointiin (virallisesti 1.5.1943, mutta valtaosa sotapäiväkirjoista noudattelee tätä numerointia jo hyökkäysvaiheen lopussa).

Organisaatiossa tapahtui jatkosodan aikana vain vähäisiä muutoksia. Suurien tappioiden vuoksi jo elokuussa -41 käskettiin kiväärikomppanioiden neljännet joukkueet lakkautettaviksi.

Rykmentin esikuntaan lisättiin rykmenttiupseeri ja viestiupseeri ja pataljoonan komentojoukkue supistettiin komentoryhmäksi.

Rykmentin kranaatinheitinkomppanian molemmat joukkueet muutettiin 120 mm:ksi ja kesään -44 mennessä 37 mm panssarintorjuntatykkien ja kasapanosten tilalle olivat tulleet 45 mm ja 50 mm tykit sekä lisäksi panssarinkauhut ja panssarinyrkit.

Vanhempien ikäluokkien kotiuttamisen johdosta jouduttiin kenttäarmeijassa tekemään uudelleenjärjestelyjä vuonna 1943. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että jokainen liikekannallepanossa perustettu 16 divisioonasta olisi muutettu prikaatiksi, mutta tästä jouduttiin tinkimään, ja lopulta vuosina 1942-43 perustettiin vain kuusi uutta prikaatia. Prikaatien pataljoonat olivat kuten rykmenttien ja niiden numerointi noudatti samaa logiikkaa.