Tyrjän Iilammen luoteispään taistelualuetta kuvattuna kylän valtauksen jälkeen. 26.7. –
3.8.1941 käydyissä taisteluissa Tyrjän valtaamiseksi.

Kesä- ja heinäkuu 1941

Kesä-heinäkuu 1941: Puolustusvoimat saatetaan 10.–22.6. sodan ajan kokoonpanoon. Neuvostoliiton lentokoneet pommittavat useita kaupunkeja 25.6. ja Suomi julistaa sodan seuraavana päivänä. Pohjois-Suomessa saksalaisille alistetut 6. Divisioona ja III Armeijakunta aloittavat heinäkuun alkupuolella hyökkäyksen Alakurtin sekä Kiestingin – Uhtuan suuntaan. Rukajärven suunnassa 14. Divisioona aloittaa etenemisen vallaten 24.7. Omelian. Laatokan pohjoispuolella Karjalan Armeija aloittaa etenemisen 10.7. saavuttaen 23.7. Tuulosjoen, johon pysäyttää tilapäisesti hyökkäyksen. Vihollinen yrittää 26.7. vallata Hangon länsipuolella olevan Bengtskärin saaren, jonka omistuksesta käydään ankara taistelu. Laatokan luoteispuolella alkaa taistelu Tyrjän kylästä.

Kaatuneet kadettiupseerit

123. Luutnantti Veikko Teuri, 23.kadk, 1774

Ohjaaja, 1.Ltue/LeLv30/LeR3
Kuoli lento-onnettomuudessa Hollola 25.6.1941

Palatessaan 25.6.41 kello 1000 torjuntalennolta Hollolan kentälle, luutnantti Teurin laskuyritys epäonnistui ja hän joutui vetämään koneen uudelleen ylös. Nousukaarron aikana hänen Hurricane HC-453-koneensa meni kuolioon ja syöksyi maahan murskautuen pahoin Teurin kuollessa välittömästi.

124. Kadetti, reservin luutnantti Pekka Kolehmainen, 25.kadk, 2046

Joukkueen johtaja, 1.K/KevOs9 (8.D/IV AK)
Kaatui Ylä-Urpala, Vaalimaa, Virolahti 29.6.1941

Kevyt Osasto 9:n 1. komppanian puolijoukkueen suuruinen partio ylitti rajan 29.6.41 aamulla Vaalimaalla tehtävänään tiedustella ja miehittää kaksi kilometriä rajan takana oleva Ylä-Urpalan kylä. Saavuttuaan kyläaukean laitaan kello 0745 partion johtajana toiminut kadetti Kolehmainen jätti partion odottamaan ja lähti yksin eteenpäin.

Hetken kuluttua kuului pistoolin laukauksia, johon vastattiin kiivalla kivääritulella. Kun Kolehmaista ei kuulunut takaisin, partio päätti vetäytyä. Kolehmaisen ruumis löytyi viikon kuluttua suomalaisten vallattua kylän.

125. Kapteeni Yrjö Hokkanen, 14.kadk, 848

Osaston komentaja, KevOs6 (2.D/II AK)
Kaatui Sikopohja, Parikka, Uukuniemi 1.7.1941

Edullisempien hyökkäysasemien hankkimiseksi 2. Divisioona ylitti rajan kesä – heinäkuun vaihteessa -41 tavoitteena Tyrjä – Parikka – tasa. Kevyt Osasto 6:n edetessä 1.7. kello 2215 Parikan pohjoispuolitse kulkenutta metsätietä pitkin kohti Sikopohjan kylää, osaston komentoryhmä joutui peltoaukealla kahden vihollisen yllättämäksi.

Lyhyessä tulitaistelussa kapteeni Hokkanen kaatui rintaan osuneesta luodista.

126. Kadetti, reservin vänrikki Pentti Juntunen, 26.kadk, –

Joukkueen johtaja, 4.K/II/JR28 (2.D/II AK)
Kaatui Kivimäki, Parikka, Uukuniemi 1./2.7.1941

Edullisempien hyökkäysasemien hankkimiseksi 2. Divisioona ylitti rajan kesä – heinäkuun vaihteessa -41 tavoitteena Tyrjä – Parikka – tasa. Jalkaväkirykmentti 28:n II Pataljoona hyökkäsi kohti Kivimäen kylää 1.7. kello 2045 sen 4. komppanian kiertäessä vasemmalta metsää myöten vihollisen selustaan. Kiivaan taistelun jälkeen Kivimäki saatiin vallattua 2.7. kello 0330, mutta kadetti Juntunen kaatui yön taisteluissa.

127. Kadetti, reservin luutnantti Uolevi Aaltonen, 26.kadk, –

Nuorempi upseeri, KevOs5 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN)
Kaatui Aijonlahti, Vuokkiniemi, Uhtua 2.7.1941

Osasto Fossin edetessä Vuokkiniemeen 2.7.41, vihollisen partio yllätti siihen kuuluneen Kevyt Osasto 5:n komentajan auton kello 1600 Aijonlahdessa, muutama kilometri Vuokkiniemen lounaispuolella. Autossa mukana ollut kadetti Aaltonen kaatui saatuaan luodin vatsaansa. Aaltosen tehtävä ei selviä asiakirjoista, mutta hän on todennäköisesti ollut osaston adjutantti tai lähettiupseeri.

128. Luutnantti Paul Seger, 23.kadk, 1763

Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv46/LeR4
Kuoli lento-onnettomuudessa Rautalampi, Konnevesi 2.7.1941

Luutnantti Seger oli 2.7.41 kello 1710 suorittamassa koelentoa Iljushin VP-14:llä, kun se 7 500 metrin korkeudessa meni syöksykierteeseen. Seger hyppäsi koneesta laskuvarjolla, mutta ei päässyt Rautalampeen pudottuaan vapautumaan laskuvarjostaan, vaan hukkui.

129. Luutnantti Aimo Mäkinen 20.kadk, 1464

Patteristoupseeri, II/KTR15 (2.D/II AK)
Kaatui Iijärvi, Parikka, Uukuniemi 3.7.1941

Kenttätykistörykmentti 15:n II Patteriston siirtyessä uusiin tuliasemiin 3.7.41 Parikan länsipuoliseen maastoon luutnantti Mäkinen joutui iltapäivällä maastontiedustelua suorittaessaan vihollisen partion yllättämäksi ja kaatui luodin osumista rintaan ja päähän. Hänen ruumiinsa jäi hetkeksi kentälle, mutta saatiin takaisin seuraavana yönä.

130. Luutnantti Tauno Korhonen, 23.kadk, 1716

Joukkueen johtaja, 5.K/II/JR10 (14.D)
Kaatui Verkkolampi, Repola 3.7.1941

Osasto Partinen, vahvennettu Jalkaväkirykmentti 10:n II Pataljoona, suoritti aktiivista partiointia jo muutama vuorokautta ennen varsinaisen hyökkäyksen alkua 3.7.41 illalla. Luutnantti Korhosen toimiessa osaston vanhimpana, rykmentin 5. komppanian yksi joukkue sekä pataljoonan sissijoukkue ylittivät rajan Verkkolammella 3.7. iltapäivällä.

Osasto kohtasi vihollisen asemat noin kello 1800, jolloin niitä vallatessa Korhonen kaatui saatuaan konekiväärin sarjasta luodin osuman päähänsä. Vihollisen tehdessä vastahyökkäyksen ei kaatuneita saatu kiivaan tulen alla noudettua pois, ja Korhosen ruumis jäi kentälle.

131. Luutnantti Eino Saari, 24.kadk, 1933

Patterin päällikkö, 3.Ptri/I/KTR18 (14.D)
Kaatui Verkkolampi, Repola 3.7.1941

Osasto Partinen, johon Kenttätykistörykmentti 18:n 3. patteri kuului, ylitti rajan myöhään illalla 3.7.41 Verkkolammen alueella joutuen heti rajan toisella puolella vihollisen miinoitteisiin. Tällöin luutnantti Saari kaatui astuttuaan miinaan.

132. Luutnantti Yrjö Mononen, 23.kadk, 1733

Komppanian päällikkö, KrhK/JR10 (14.D)
Kaatui Tuulivaara, Tuulijärvi, Repola 4.7.1941

Jalkaväkirykmentti 10:n I Pataljoona ylitti rajan 4.7.41 aamulla Tuulivaaran suunnassa edeten hitaasti vihollisen varmistuksen vuoksi. Pataljoonan eteneminen pysähtyi voimakkaaseen vastarintaan Särkijärven – Suopohjanlahden kannakselle viisi kilometriä ennen Tuulivaaran kylää.

Pataljoonan aloittaessa uuden hyökkäyksen kello 1935 tulenjohtajana toiminut luutnantti Mononen lähti etenemään jalkaväen mukana, jolloin hän kaatui vihollisen konekiväärisarjasta.

133. Kadetti, reservin vänrikki Pentti Myllys, 26.kadk, –

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR53 (Ryhmä J/3.D/III AK/AOKN)
Kaatui Pontseljoki, Sohjana, Kiestinki 6.7.1941

Kadetti Myllyksen joukkue eteni Jalkaväkirykmentti 53:n 2. komppanian kärkivarmistuksena Pontseljoen – Korpijärven kannaksella 6.7.41, kun se noin kello 2000 törmäsi vihollisen etuvartioon kilometri joen eteläpuolella. Syntyneessä taistelussa Myllys kaatui saatuaan luodin osuman päähänsä.

134. Luutnantti Holger Suormala, 21.kadk, 1546

Komppanian päällikkö, PPK/JR11 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN)
Kaatui Vuonninen, Uhtua 8.7.1941

Osasto Fossi eteni Vuokkiniemestä Vuonniseen saavuttaen purolinjan kolme kilometriä kylän eteläpuolella 7.7.41 ja tunkeutui seuraavana päivänä kylään. Luutnantti Suormala, osastoon kuuluneen Jalkaväkirykmentti 11 erillisen polkupyöräkomppanian päällikkö, kaatui konekiväärin sarjasta kylästä käydyssä taistelussa.

135. Kadetti, reservin vänrikki Kaj Salven, 26.kadk, –

Joukkueen varajohtaja (?), JääkJ/I/JR55 (17.D/Hangon Ryhmä/Meriv)
Haavoittui Harparskog, Hankoniemi 8.7.1941, kuoli 38.KS 9.7.1941

Jalkaväkirykmentti 55:n I Pataljoona yritti yöllä 7./8.7.41 tunkeutua Harparskogin alueella eteenpäin ja oikaista rintamalinjaa. Iskuosaston hyökkäys pysähtyi vihollisen voimakkaaseen tuleen ja pataljoona vetäytyi takaisin lähtöasemiin aamulla. Kadetti Salven haavoittui kello 0930 Harparskogissa tarkka-ampujan luodista ja kuoli seuraavana päivänä kenttäsairaalassa.

136. Luutnantti Rudolf Wendelin, 22.kadk, 1679

Patterin päällikkö, RsPsto2 (PM)
Kaatui Korpiselkä, Korpiselkä 10.7.1941

Karjalan Armeijan yleishyökkäys alkoi 10.7.41 illalla, mutta 5. Divisioona hyökkäsi Jalkaväkirykmentti 23:lla jo 9./10.7. keskiyöllä Korpiselässä vallatakseen Ristikankaan tienhaaran ja sulkeakseen vihollisen perääntymistien. Ylijohdon tykistöön kuulunut Raskas Patteristo 2 alistettiin hyökkäystä varten divisioonan käyttöön.

Tulivalmistelun viimeisillä minuuteilla kello 0004 luutnantti Wendelin kaatui tulenjohtopaikalleen Syrjävaarassa saatuaan tykistökeskityksessä sirpaleen vatsaansa.

137.Luutnantti Veikko Kallio, 20.kadk, 1485

Ohjaaja, 3.Ltue/LeLv6
Kaatui Horsön, Hankoniemi 10.7.1941

Luutnantti Kallion johtama kahden Polikarpov I-153:n partio oli 10.7.41 aamulla tiedustelulennolla Hangon alueella, kun kello 0850 noin kuusi kilometriä Hangon pohjoispuolella partio kohtasi kaksi vihollishävittäjää. Syntyneessä taistelussa Kallion IT-14 ammuttiin tuleen ja se syöksyi metsään Horsön saareen.

138. Luutnantti Erkki Hytti, 23.kadk, 1605

Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv12
Katosi Tervajoki, Suistamo 10.7.1941

Luutnantti Hytti lähti Joensuusta Curtiss CU-507:lla 10.7.41 kello 1045 suorittamaan tiedustelua Karjalan Armeijan etenemissuunnassa Syskyjärven – Koirinojan alueelle. Koneesta ei tämän jälkeen tehty havaintoja ja vasta vuonna 1943 löydettiin Hytin koneen jäännökset Tervajoelta ja sen läheisyydestä merkitsemätön hautakumpu.

139. Kadetti, reservin vänrikki Reino Puhtimäki, 25.kadk, 2117

Joukkueen johtaja, 1.K/I/JR58 (19.D/VII AK/KarA)
Kaatui Luukkola, Niinisyrjä, Kitee 10.7.1941

Jalkaväkirykmentti 58:n I Pataljoona ylitti valtakunnan rajan Kiteenlahdessa 10.7.41. Juuri ennen Luukkolaa pataljoona kohtasi voimakkaasti miinoitetun murroksen ja sen takana vihollisen asemat.

Pataljoona tunkeutui kello 2000 murrokseen räjäytetyn aukon läpi voimakkaan vihollisen tulen alla kärsien suuret tappiot miinoitteissa ja vihollistulessa.

Kadetti Puhtimäki kaatui miinoitteessa ruumiin silpoutuessa pahasti.

140. Luutnantti Risto Saratie, 23.kadk, 1760

Patterin päällikkö, 1.Ptri/I/KTR2 (7.D/VII AK/KarA)
Kaatui Rillinkisuo, Pälkjärvi, Kitee 10.7.1941

Jalkaväkirykmentti 30 aloitti etenemisen Värtsilästä kaakkoon kohti Jänisjärveä 10.7.41 ylittäen valtakunnan rajan kello 1800. Rykmentin III Pataljoona eteni Rillinkisuon koillispuolella sen liikkeen pysähtyessä suon kaakkoiskärjessä vihollisen murrokseen ja kiivaaseen tuleen.

Luutnantti Saratie, joka eteni tulenjohtueensa kanssa etulinjassa 7. komppanian mukana, kaatui tulenjohtopaikalleen kello 2215 saatuaan luodin osuman ohimoonsa.

Sa-kuva 136878: 19 D:n sisäänmurtokohta Luukkolan talon luona, sisäänmurron suoritti I/JR58, jota laajensivat Turkkilammen suuntaan III/ ja II/JR 58. Kuva otettu Kostamon talon ulkorakennuksen katolta hyökkäyssuuntaa vastaan.
Niinisyrjän kylä 1943.08.05

Jalkaväkirykmentti 58:n I pataljoona joutui 10.7.1941 Luukkolan kylään hyökätessään vihollisen miinoitteisiin sekä sen tulen alle kärsien suuret tappiot, mm. kadetti Puhtimäen (25.kadk) kaatuessa miinoitteessa. Murtokohta kuvattuna jatkosodan aikana vihollisen asemista vasten pataljoonan hyökkäysuuntaa.

141. Luutnantti Paavo Hynynen, 24.kadk, 1816

Joukkueen johtaja, KevOs3 (6.D/XXXVI AK/AOKN)
Kaatui Kieristelmävaara, Salla 11.7.1941

Saksalaisen 169. Divisioonan hyökätessä 9.7.41 lännestä Kairalan kapeikkoon, 6. Divisioona sai tehtävän hyökätä osalla voimistaan etelästä Killuntaivaaran alueelta vihollisen selustaan ja katkaista sen perääntymistie. Tehtävän sai Jalkaväkirykmentti 12, jolla oli käytössään omat I ja II Pataljoona sekä Kevyt Osasto 3. Joukot etenivät 10.7. aamuyön kuluessa Kieristelmävaaraan ja katkaisivat sen pohjoispuolella maantien ja rautatien.

Vihollinen aloitti iltapäivällä vastahyökkäykset ja rykmentti oli pakotettu vetäytymään takaisin lähtöasemiin seuraavan yön aikana. Vetäytymisen aikana luutnantti Hynynen kaatui.

142. Luutnantti Heikki Risku, 24.kadk, 1924

Komppanian päällikkö, 1.KKK/I/JR12 (6.D/XXXVI AK/AOKN)
Kaatui Kieristelmävaara, Salla 11.7.1941

Vihollinen aloitti iltapäivällä vastahyökkäykset ja rykmentti oli pakotettu vetäytymään takaisin lähtöasemiin seuraavan yön aikana. Vetäytymisen aikana luutnantti Risku jäi haavoittuneena vihollisen käsiin. Hänen ruumiinsa löytyi myöhemmin suomalaisten saadessa Kieristelmävaaran haltuunsa.

143. Luutnantti Lauri Norvio, 24.kadk, 1898

Komppanian päällikkö, 9.K/III/JR54 (6.D/XXXVI AK/AOKN)
Haavoittui Vuorikylä, Alakurtti, Salla, 11.7.1941, kuoli 32.SotaS Oulu 12.8.1941

Saksalaisen 169. Divisioonan hyökätessä 9.7.41 lännestä Kairalan kapeikkoon, 6. Divisioona katkaisi Kuolajärven – Vuorikylän maantien. Jalkaväkirykmentti 54:n III Pataljoona siirtyi Vuorijärven länsipäähän tehtävänään estää vihollisen pääsy tien suunnassa länteen. Vihollinen yritti 10.7. aamusta alkaen useaan otteeseen avata tien hyökkäysvaunujen ja heittimistön tukemana, mutta hyökkäykset torjuttiin.

11.7. kello 0430 alkanut hyökkäys torjuttiin niin ikään pataljoonan reservinä olleen 9. komppanian vastaiskulla, mutta luutnantti Norvio haavoittui vaikeasti heittimistön tulessa ja kuoli kuukauden kuluttua sotasairaalassa.

Norvion veli, luutnantti, SS-Obersturmführer Viljo Norvio (kadk 21) kaatui 19.11.41.

144. Luutnantti Timo Kanto, 19.kadk, 1320

Komppanian päällikkö, 2.K/JP4/1.JPr (VI AK/KarA)
Kaatui Kokkari, Tolvajärvi, Korpiselkä 11.7.1941

Jääkäriprikaatin edetessä 11.7.41 Tolvajärven suuntaan, sen kärkenä etenevä Jääkäripataljoona 4 törmäsi vihollisen asemiin Kokkarin länsipuolisella purolinjalla. Luutnantti Kannon 2. komppania koukkasi vihollisen selustaan kylän eteläpuolelta. Juuri ennen puoltayötä 11./12.7., komppanian edetessä maastossa, kärkijoukkueen takana kulkenut Kanto poikkesi molempien lähettiensä kanssa jostain syystä uralta joutuen vihollisen tuliylläkön kohteeksi. Kanto sai pikakiväärisarjan rintaansa kaatuen välittömästi.

145. Luutnantti Aarne Puustinen, 23.kadk, 1748

Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR52 (14.D)
Kaatui Omelia, Repola 12.7.1941

Vallattuaan 8.7.41 Repolan 14. Divisioona jatkoi hyökkäystään Rukajärven suuntaan. Koska se ei päässyt eteenpäin Virran kylän kapeikossa, vahvennettu Jalkaväkirykmentti 52:n I Pataljoona kuljetettiin Lieksanjärven yli 11./12.7. yöllä tehtävänään katkaista Omelian itäpuolella kulkeva Repolan – Rukajärven tie ja vihollisen selustayhteys.

Pataljoonan kärkenä edennyt luutnantti Puustisen 2. komppania sai katkaistua tien 12.7. kello 2030 pisteessä 198,2, noin seitsemän kilometriä kylän itäpuolella. Puustisen ylittäessä tietä kärkijoukkueen kanssa vihollinen avasi tien toiselta puolen tulen, jolloin hän kaatui konepistoolin sarjasta.

146. Luutnantti Ingmar von Behr, 24.kadk, 1788

Tähystäjä, 2.Ltue/LeLv42/LeR4
Kaatui Syvärin luostari, Lotinapelto 13.7.1941

Blenheim BL-134 oli luutnantti von Behr tähystäjänään tiedustelulennolla Lotinanpellon suunnalla 13.7.41 aamulla kadoten tuntemattomalla tavalla. Syyskuussa 1942 koneen kappaleita löydettiin Syvärin luostarin lähistöltä ja koko miehistön voitiin todeta saaneen surmansa.

147. Luutnantti Esko Raevaara, 21.kadk, 1572

Patteristoupseeri, I/KTR4 (11.D/VI AK/KarA)
Kaatui Laaja, Soanlahti 13.7.1941

Nopean etenemisen vuoksi 11. Divisioonan tilannekuva etulinjan kulusta oli epäselvä. Divisioonan tykistön upseereiden suorittaessa 13.7.41 kello 1000 tuliasematiedustelua kahdella autolla he joutuivat Laajan peltoaukeitten länsireunassa vihollisen tuliylläkköön. Luutnantti Raevaara sekä kolme muuta upseeria kaatuivat konekivääritulessa.

Raevaaran veli, kapteeni Raimo Raevaara (kadk 22), kaatui 14.11.43.

148. Luutnantti Osmo Helske, 24.kadk, 1804

Komppanian päällikkö, 4.K/II/JR37 (19.D/VII AK/KarA)
Kaatui Kuivalainen, Jaakkima, Kitee 13.7.1941

Divisioonan pääosien hyökätessä Niinisyrjään, Jalkaväkirykmentti 37:n II Pataljoona hyökkäsi Jaakkiman kylään 12.7.41. Ensimmäisen yrityksen epäonnistuttua se uusittiin seuraavana päivänä, jolloin pataljoonan 4. komppania sai tehtäväkseen vallata vahvasti linnoitetun Kuivalaisen kukkulan puolitoista kilometriä kylän luoteispuolella.

Hyökkäys alkoi kello 1800 luutnantti Helskeen edetessä komppaniansa kärjessä. Kukkula saatiin vallattua, mutta komppania menetti vihollisen voimakkaassa konekivääri- ja kranaatinheitintulessa kaatuneina ja haavoittuneina 80 miestä, Helskeen kaatuessa kukkulan huipulla kranaatin sirpaleista.

149. Luutnantti Mauri Kirjavainen, 24.kadk, 1843

Joukkueen johtaja, 1.KKK/I/JR9 (7.D/VII AK/KarA)
Kaatui Sorjosenmäki, Kirkkolahti, Jänisjärvi, Ruskeala 13.7.1941

Jalkaväkirykmentti 9:n I Pataljoona valtasi Kirkkolahden kylän 12.7.41. Seuraavana päivänä vihollinen teki rajun vastahyökkäyksen ja onnistui iltapäivällä valtaamaan aluetta hallitsevan Sorjosenmäen. Saman päivän iltana pataljoona löi vihollisen pois mäeltä, mutta luutnantti Kirjavainen kaatui vihollisen ampuessa kello 2100 mäelle tykistökeskityksen.

150. Luutnantti Uuno Nissinen, 23.kadk, 1739

Joukkueen johtaja, KrhJ/JP3/1.JPr (VI AK/KarA)
Kaatui Jalonvaara, Jänisjärvi, Suistamo 13.7.1941

Jääkäripataljoona 3:n hyökätessä Jalonvaaran kylään 13.7.41, vihollinen teki kello 2215 voimakkaan tykistökeskityksen pataljoonan komentopaikkaan kylän itäreunassa. Luutnantti Nissinen oli pataljoonan komentoportaan mukana ja todennäköisesti haavoittui tässä keskityksessä kuollen matkalla joukkosidontapaikalle.

151. Kapteeni Soini Murtonen, 14.kadk, 863

Komppanian päällikkö, 2.KKK/II/JR43 (10.D/IV AK)
Kaatui Haukkavuori, Nuijamaa 14.7.1941

Uusien etuvartioasemien valtaamista varten Jalkaväkirykmentti 43:n II Pataljoona ylitti valtakunnan rajan 12.7.41 illalla vallaten Kummainvuoren noin kolme kilometriä Nuijamaasta kaakkoon. Vihollinen aloitti 13./14.7. välisenä yönä vastahyökkäyksen, jolloin Haukkavuoren rinteellä olleeseen konekiväärikomppanian komentopaikkaan tuli kello 0030 kranaatin täysosuma ja kapteeni Murtonen kaatui sirpaleen osumasta päähän.

152. Kadetti, reservin vänrikki Esa Rönkkö, 25.kadk, 2129

Tulenjohtaja, 2.Ptri/RsPsto16 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN)
Kaatui Vuonninen, Uhtua 14.7.1941

Osasto Malm (vahvennettu Jalkaväkirykmentti 11) hyökkäsi Vuonnisen kylästä Uhtuan suuntaan aamuyöstä 14.7.41 ylittäen Vuonnisjoen tien pohjoispuolella tykistövalmistelun tukemana. Osasto törmäsi joen toisella puolella vahvasti varustettuihin vihollisasemiin ja kadetti Rönkkö, joka seurasi tulenjohtueensa kanssa jalkaväkeä, kaatui kello 0400 astuttuaan miinaan.

153. Kapteeni Sulo Marttinen, 8.kadk, 468

Pataljoonan komentaja, I/JR9 (7.D/VII AK/KarA)
Haavoittui Immonen, Jänisjärvi, Ruskeala 16.7.1941, kuoli 28.KS 17.7.1941

Vahvennettu Jalkaväkirykmentti 9 hyökkäsi illalla 15.7.41 kohti Jänisjärven – Vahvajärven välistä kannasta. Kapteeni Marttisen I Pataljoona eteni Immosten aukealle ilman varmistusta ja sulloutuneena, jolloin vihollinen päästi sen aukean puoliväliin ja avasi tuliylläkön noin kello 2320. Taistelut aukealla jatkuivat kiivaina koko yön ja aamun aina kello 0900 saakka. Kapteeni Marttinen haavoittui aamuyöllä noin kello 0300 vaikeasti ylävartaloon ja kuoli seuraavana päivänä kenttäsairaalassa.

154. Luutnantti Lalli Nikkilä, 23.kadk, 1738

Joukkueen johtaja, KrhJ/I/JR9 (7.D/VII AK/KarA)
Kaatui Immonen, Jänisjärvi, Ruskeala 16.7.1941

Vahvennettu Jalkaväkirykmentti 9 hyökkäsi illalla 15.7.41 kohti Jänisjärven – Vahvajärven välistä kannasta. Rykmentin I Pataljoona eteni Immosten aukealle ilman varmistusta ja sulloutuneena, jolloin vihollinen päästi sen aukean puoliväliin ja avasi tuliylläkön noin kello 2320. Taistelut aukealla jatkuivat kiivaina koko yön ja aamun aina kello 0900 saakka. Tulenjohtajana toiminut luutnantti Nikkilä haavoittui kello 0410 vaikeasti vatsaan ja kuoli joukkosidontapaikalla.

155. Luutnantti Viljo Kekäläinen, 23.kadk, 1712

Komppanian päällikön sij. (joukkueen johtaja), 7.K/III/JR9 (7.D/VII AK/KarA)
Kaatui Kirkkolahti, Jänisjärvi, Ruskeala 16.7.1941

Jalkaväkirykmentti 9:n III Pataljoonan ollessa levossa Kirkkolahdella 16.7.41, pommittivat vihollisen pommikoneet kello 1600 sen ryhmitysaluetta, jolloin 7. komppanian päällikön sijaisena toiminut luutnantti Kekäläinen kaatui.

156. Luutnantti Heikki Haapalainen, 24.kadk, 1796

Joukkueen johtaja, 10.K/III/JR5 (4.D/IVAK)
Kuoli oman vartiomiehen ampumana Vanhatimperi, Häsälä, Ylämaa 17.7.1941

Luutnantti Haapalainen oli 16./17.7.41 heti puolenyön jälkeen tarkastamassa taistelulähettinsä kanssa etulinjaa Vanhatimperin aukean reunassa, kun he tuntemattomasta syystä menivät linjojen etupuolelle ja joutuivat oman vartiomiehen ampumaksi.

157. Luutnantti Allan Gummerus, 9.kadk, 526

Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR8 (11.D/VI AK/KarA)
Kaatui Läskelä, Harlu 18.7.1941

Divisioona oli kiertänyt Jänisjärven ja saavutti 16./17.7.41 idästä päin Jänisjoen tasan, jonka länsipuolelle vihollinen oli jäänyt mottiin. Luutnantti Gummerus oli 18.7. kello 1700 Läskelän rautatiesillan maastossa joukkueen johtajiensa kanssa maastontiedustelussa ja suunnitellun ylimenon käskynannossa, kun vihollisen tarkka-ampuja osui häntä rintaan.

Gummeruksen viimeiset sanat olivat ”Pojat nyt taisi sattua. Meniköhän sydämeen? Eikö sydän ole tällä puolella? Sydän on tällä puolella.” Tapahtumaa todisti vierestä alikersantti Väinö Linna.

158. Luutnantti Oiva Kojo, 21.kadk, 1518

Komppanian päällikkö, KKK/JP2/1.JPr (VI AK/KarA)
Haavoittui Kohtaselkä, Palalahti, Tulemajärvi 19.7.1941, kuoli 21.KSOs 26.7.1941

Jääkäriprikaatin edetessä Salmiin, taisteluosasto Järvinen, jonka osana Jääkäripataljoona 2 toimi, suunnattiin 17.7.41 Käsnäselän ja edelleen Tulemajärven suuntaan. Pataljoona eteni 19.7. aamulla Tulemajärven lounaisrantaa Palalahteen ja hyökkäsi kello 1030 Kohtaselän mäelle, luutnantti Kojon edetessä yhden joukkueensa mukana kärkikomppanian perässä. Vihollinen oli kaivautuneena edulliseen maastoon ja pataljoona joutui vetäytymään takaisin vihollisen tulituksen alla. Tällöin Kojon taskussa ollut munakäsikranaatti räjähti luodin osumasta ruhjoen pahasti Kojon lonkan ja vatsan. Kojo kuoli viikkoa myöhemmin kenttäsairaalassa haavoihinsa.

159. Luutnantti Pentti Vainio, 18.kadk, 1251

Komppanian päällikkö, 3.K/JP3/1.JPr (VI AK/KarA)
Kaatui Salmi, Salmi 19.7.1941

Jääkäripataljoona 3:sta erillään toiminut luutnantti Vainion johtama panssariautojoukkueella ja tykkikomppanialla vahvennettu 3. komppania (Osasto Vainio) eteni pohjoisesta Käsnäselän ja Orusjärven kautta 18.7.41 illalla Salmin kylän itäreunaan, mutta joutui vahvan vihollisen edessä vetäytymään kolme kilometriä takaisinpäin. Seuraavana aamuna osasto yhtyi 5. Divisioonan yleishyökkäykseen kylää vastaan vallaten puolenpäivän aikaan uudelleen Salmin itäpuolisen tienhaaran ja sen läheisen maaston, mutta Vainio kaatui taistelussa.

Vainio ylennettiin kuolemansa jälkeen kapteeniksi 4.8.41 Ylipäällikön päiväkäskyllä 8/41.

160. Luutnantti Olli Sairanen, 24.kadk, 1934

Komppanian päällikkö, 7.K/III/JR37 (19.D/VII AK/KarA)
Haavoittui Immola, Särkisyrjä, Ruskeala 19.7.1941, kuoli 2.KS 22.7.1941

Kierrettyään Vahvajärven 7. Divisioonalle alistettu Jalkaväkirykmentti 37 eteni järven eteläpuolitse länteen, sen III Pataljoonan hyökätessä 19.7.41 illalla Särkisyrjän kylään. 7. komppania saapui kello 2200 kylän itäreunaan ja oli ylittämässä Immolan peltoaukeaa, kun vihollinen avasi sitä vastaan konekivääritulen. Yksi joukkueen johtajista kaatui ja muut komppanian upseerit, mukana luutnantti Sairanen, haavoittuivat. Sairanen kuoli kolme päivää myöhemmin kenttäsairaalassa.

161. Luutnantti Leonid Karjalainen, 24.kadk, 1833

Komppanian päällikkö, 3.K/I/JR37 (19.D/VII AK/KarA)
Haavoittui Kokkomäki, Ruskeala 20.7.1941, kuoli 2.KS 20.7.1941

Kierrettyään Vahvajärven 7. Divisioonalle alistettu Jalkaväkirykmentti 37 eteni järven eteläpuolitse länteen, sen I Pataljoonan hyökätessä 20.7.41 kello 0525 Kokkomäkeen. Hyökkäys tyrehtyi vihollisen voimakkaasti varustamista asemista kohdistamaan tuleen, ja kello 1020 luutnantti Karjalainen haavoittui vaikeasti kuollen matkalla kenttäsairaalaan.

Kuva: bengtskar.fi

Vihollinen yritti vallata 26.7.1941 Bengtskärin majakkasaaren Suomenlahden suulla. Saari kuvattuna koillisesta taistelun aikana. Vänrikki Paul Åsvik (15.mek) kaatui kuvan keskellä olevalle rantakalliolle johtaessaan tykkiveneiltä koottua maihinnousuosastoa.

162. Kadetti, reservin vänrikki Pentti Hallakorpi, 25.kadk, 2004

Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv42/LeR4
Kaatui Pisi, Mäkriä 21.7.1941

Kadetti Hallakorven ohjaama Blenheim BL-141 katosi 21.7.41 aamulla tiedustelulennolla Aunuksen – Lotinanpellon suunnalla. Koneen hylky sekä Hallakorven ja tähystäjän haudat löydettiin joulukuussa -41 neljä kilometriä Pisin kylästä.

163. Luutnantti Kyösti Sikiö, 24.kadk, 1949

Ohjaaja, 3.Ltue/LeLv12
Katosi Näätäoja, Suistamo 21.7.1941

Luutnantti Sikiön ohjaama Fokker FK-100 oli 21.7.41 heti puolenpäivän jälkeen pommittamassa Paperon ja Näätäojan välisellä rataosuudella havaittua panssarijunaa. Todennäköisest kone sai täysosuman vihollisen ilmatorjuntatulesta, sillä sen nähtiin räjähtävän ilmassa välittömästi suoritettuaan pommitussyöksyn. Toisen miehistön jäsenen nähtiin hyppäävän laskuvarjolla, mutta kummankaan kohtalosta ei ole saatu jälkeenpäin mitään tietoa.

164. Luutnantti Juha Muttonen, 22.kadk, 1637

Komppanian päällikkö, 8.K/III/JR9 (7.D/VII AK/KarA)
Kaatui Rättimäki, Matkaselkä, Ruskeala 21.7.1941

Pohjoisesta kohti Ruskealaa hyökännyt Osasto Korvenheimo, jolle Jalkaväkirykmentti 9:n 8. komppania oli alistettu, törmäsi 21.7.41 vihollisen asemiin Matkaselän ja Ruskealan välisellä alueella. Komppania aloitti kello 1515 hyökkäyksen Rättimäkeen, jolloin heti taistelun alkuvaiheessa luutnantti Muttonen ensin haavoittui luodista ja kaatui heti perään kranaatin täysosumasta.

165. Luutnantti Lauri Porola, 24.kadk, 1912

Komppanian päällikkö, 1.KKK/I/JR11 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN)
Haavoittui Pistojoki, Uhtua 21.7.1941, kuoli 24.KS 22.7.1941

Osasto Malmiin kuulunut Jalkaväkirykmentti 11:n I Pataljoona ylitti Pistojoen maantien ja Korpijärven välissä 21.7.41 kello 0400 vallaten vihollisen asemat ja saaden muodostettua sillanpään. Vihollisen tehdessä vastahyökkäyksen kello 1600 luutnantti Porola haavoittui luodin osumasta kuollen seuraavana päivänä kenttäsairaalassa.

166. Kapteeni Martti Iivarinen, 10.kadk, 600

Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR30 (7.D/VII AK/KarA)
Kaatui Rantala, Kirjavalahti, Sortavalan mlk 23.7.1941

Läskelässä olleen Jalkaväkirykmentti 30:n 1. komppania otettiin 22.7.41 suoraan rykmentin johtoon ja lähetettiin kohti Kirjavalahtea keventämään pohjoisesta etenevää Jalkaväkirykmentti 9:ää vastaan kohdistuvaa vihollispainetta. Komppania sai viholliskosketuksen Kirjavalahden suulla 23.7. kello 1200, ja hyökkäsi luoteeseen rantatien suunnassa saavuttaen kello 1300 linjan Rantala – Leppäsenlampi, johon ryhmittyi puolustukseen. Hyökkäyksen aikana komppanian komentopaikka joutui vihollisen yllättämäksi ja kapteeni Iivarinen kaatui. Iivarisen ruumis jäi kolmeksi vuorokaudeksi kentälle, kunnes alue vallattiin takaisin.

167. Kadetti, reservin luutnantti Onni Kukkonen, 25.kadk, 2055

Joukkueen johtaja, 1.K/KevOs8 (1.D/VI AK/KarA)
Kaatui Sorsaniemi, Lunkulansaari, Salmi 24.7.1941

Divisioonan vallattua Salmin 21.7.41, Kevyt Osasto 8 sai tehtäväkseen rannikon varmistamisen ja miehitti Lunkulansaaren ja Uuksalonpään. Vihollinen laskikin 24.7. aamuyöstä joukkoja maihin eri puolille Lunkulansaarta, jolloin Kevyt Osasto 8:n 1. komppania sai tehtävän lyödä Sorsanniemessä olevan vihollisen. Kello 1300 komppania saavutti tavoitteensa, mutta kiivaassa taistelussa kadetti Kukkonen kaatui.

168. Luutnantti Viljo Kinnunen, 9.kadk, 544

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR16 (19.D/VII AK/KarA)
Kaatui Vannisenmäki, Ruskeala 24.7.1941

Jalkaväkirykmentti 16:n 5. komppania hyökkäsi 24.7.41 kello 1500 Vannisenmäen kylän pohjoisreunaan tehtävänään puhdistaa siellä ollut pesäke. Taistelun aikana luutnantti Kinnunen sai osuman reiteensä konekiväärisarjasta ja kuoli verenvuotoon ennen kuin hänet saatiin joukkosidontapaikalle.

169. Luutnantti Matti Karhumaa, 21.kadk, 1514

Komppanian päällikkö, 2.K/JP3/1.JPr (VI AK/KarA)
Haavoittui Tuulos, Vitele 25.7.1941, kuoli 14.KS Salmi 25.7.1941

Jääkäriprikaati saavutti Tuulosjoen 24.7.41 illalla jatkaen suoraan hyökkäystä ylimenolla Laatokan ja maantien välillä heti puolenyön jälkeen. Jääkäripataljoona 3:n 2. komppania siirtyi sillanpäähän kello 0100. Vihollisen vastus osoittautui odotettua voimakkammaksi ja luutnantti Karhumaa haavoittui vaikeasti sillanpäässä aamun aikana ja kuoli samana päivänä kenttäsairaalassa.

170. Yleisesikuntamajuri Armas Lehtinen, 9.kadk, 545

Pataljoonan komentaja, PsJääkP/1.JPr (VI AK/KarA)
Haavoittui Tuulos, Vitele 25.7.1941, kuoli 14.KS Salmi 26.7.1941

Jääkäriprikaati saavutti Tuulosjoen 24.7.41 illalla Laatokan ja maantien välillä. Majuri Lehtinen oli seuraavana aamuna kello 0815 tarkastamassa Tuulosjoen varteen ryhmitetyn Panssarijääkäripataljoonansa asemia, kun vihollinen ampui vastarannalta suorasuuntaustykillä suomalaisten asemiin. Lehtinen haavoittui sirpaleista vaikeasti alaraajoihin ja menehtyi seuraavana päivänä Salmin kenttäsairaalassa.

171. Kadetti, reservin vänrikki Erkki Malmivainio, 25.kadk, 2091

Joukkueen johtaja, 6.KII/JR45 (8.D/IV AK)
Kaatui Kallola, Ylämaa 25.7.1941

Heinäkuun -41 aikana IV armeijakunta pyrki pitämään kosketuksen viholliseen aktiivisella tiedustelulla ja partioinnilla. Kadetti Malmivainion johtama partio eteni 25.7. kello 1730 Kallolan aukean itäreunaan. Vihollisen pikakivääripesäkkeestä avattiin tuli partiota vastaan, jolloin Malmivainio haavoittui vatsaan. Partio kantoi Malmivainion omille linjoille, mutta hän kuoli ennen sidontapaikalle pääsyä.

172. Kadetti, reservin vänrikki Aarre Viljasalo, kadk 26, –

Joukkueen johtaja, 11.K/III/JR7 (2.D/II AK)
Kaatui Tarhamäki, Tyrjä, Parikkala 26.7.1941

Jalkaväkirykmentti 7 eteni kesä-heinäkuun vaihteessa -41 noin kymmenen kilometriä rajan yli ryhmittyen puolustukseen Tyrjänjärven itäpuolelle. Vihollinen yritti 25./26.7. välisenä yönä vallata vajaan pataljoonan voimin rykmentin III Pataljoonan puolustaman Tarhamäen Tyrjässä. Kadetti Viljasalo kaatui yön taisteluissa.

173. Kadetti, reservin vänrikki Paul Åsvik, 15.mek, –

Nuorempi upseeri, Tyv Uusimaa (VarmLv/RLaiv/Laiv/Meriv)
Kaatui Bengtskär 26.7.1941

Vihollinen hyökkäsi Bengtskärin saarelle 26.7.41 heti puolenyön jälkeen. Tykkiveneet Hämeenmaa ja Uusimaa sekä Vartiomoottorivene 13 saapuivat paikalle noin kello 0400 pitäen tykistöllään hyökkääjät matalana samalla, kun kumpikin tykkivene varusti kuuden miehen vahvuisen iskuryhmän. VMV 13 vei miehet lähelle saarta, josta ryhmät soutivat kello 0430 rantaan Bengtskärin koilliskulmassa ja nousivat maihin. Osaston johtajana toiminut kadetti Åsvik kaatui rantakalliolle, mahdollisesti majakassa olleiden ja lisäjoukkojen tulosta tietämättömien puolustajien ampumana.

174. Kadetti, reservin vänrikki Onni Saari, 26.kadk, –

Joukkueen johtaja, 5.K/II/JR26 (12.D/IV AK)
Haavoittui omassa miinoitteessa Valkealampi, Joutseno 29.7.1941, kuoli 8.SotaS Nastola 2.8.1941

Kadetti Saari ilmoittautui Jalkaväkirykmentti 26:een yöllä 28./29.7.41 ja määrättiin edelleen 5. komppaniaan joukkueen johtajaksi. Matkalla joukkueensa luokse Saari eksyi joutuen omaan miinakenttään ja haavoittui vaikeasti. Saari kuoli neljä päivää myöhemmin sotasairaalassa verenmyrkytykseen.

175. Luutnantti Eino Erkkala, 23.kadk, 1691

Joukkueen johtaja, 7.K/II/JR57 (15.D/II AK)
Kaatui Änkilänsalo, Pajari, Simpele 30.7.1941

Jalkaväkirykmentti 57:n 7. komppanian siirryttyä uusiin asemiin 30.7.41 Änkilänsalon länsipuolelle, luutnantti Erkkala jatkoi tiedustelua Pajarin tien suunnassa, pisteen 110 lounaispuolella, jolloin hän joutui vihollisen tuliylläkköön ja kaatui konekiväärisarjasta.

176. Luutnantti Toivo Rauma, 24.kadk, 1917

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR53 (Ryhmä J/3.D/III AK/AOKN)
Kaatui Sohjana, Kiestinki 31.7.1941

Jalkaväkirykmentti 53:n 5. komppania ylitti Sohjanajoen viisi kilometriä Sohjanasta luoteeseen 30./31.7.41 puolenyön jälkeen. Etenemisen pysähtyessä kello 0315 vihollisen vastarintaan, luutnantti Rauma komensi komppaniansa komentoryhmän ketjuun ja liikkeelle, lähtien itse etenemään sen kanssa. Hän haavoittui kuitenkin heti vaikeasti kuollen haavoihinsa joukkosidontapaikalla.

177. Kapteeni Lauri Peltoniemi, 16.kadk, 1126

Patteriston komentaja, II/KTR15 (2.D/II AK)
Kaatui Vaskikumpu, Iijärvi, Jaakkima 31.7.1941

Jalkaväkirykmentti 48 aloitti 31.7.41 puoliltapäivin hyökkäyksen kohti Vaskikumpua. Hyökkäysvalmistelujen aikana kello 1150 kapteeni Peltoniemi, hyökkäystä tukeneen Kenttätykistörykmentti 15:n II Patteriston komentaja, kaatui kranaatinheittimistön keskityksessä.

178. Majuri Jaakko Ahde, 6.kadk, 327

Pataljoonan komentaja, II/JR6 (18.D/II AK)
Haavoittui Ritamäki, Rautjärvi 31.7.1941, kuoli 54.SotaS Helsinki 14.8.1941

Jalkaväkirykmentti 6:n II Pataljoona hyökkäsi Ritamäkeen 31.7.41 kello 1200. Eteneminen pysähtyi pian vihollisen vahvasti varusteltujen asemien eteen ja sivustatuleen tappioiden kasvaessa nopeasti vihollisen tykistö- ja heitintulessa. Majuri Ahde tuli etulinjaan johtamaan pataljoonansa hyökkäystä, jolloin hän kello 1320 haavoittui vaikeasti luodin osumasta kuollen kahden viikon kuluttua sotasairaalassa.

179. Kadetti, reservin vänrikki Jorma Alppi, 25.kadk, 1989

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR7 (2.D/II AK)
Kaatui Tyrjä, Parikkala 31.7.1941

Jalkaväkirykmentti 7 aloitti Tyrjän valtauksen 31.7.41 puoliltapäivin hyökkäämällä kylään koillisesta. Rykmentin 2. komppania oli suoraan rykmentin komentajan johdossa tehtävänään koukata idästä ja Iilammen eteläpuolelta vihollisen selustaan ja katkaista sen vetäytymistie. Komppanian tullessa Iilammen ja lentokentän väliselle kuloaukealle, se joutui vihollisen heittimistön keskitykseen ja tykistön kranaateista tehtyyn miinoitteeseen. Keskityksessä suojaan heittäytyvä kadetti Alppi kaatui miinoituksessa.

180. Kadetti, reservin vänrikki Pentti Kosonen, 26.kadk, –

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR6 (18.D/II AK)
Kaatui Teerimäki, Rautjärvi 31.7.1941

Jalkaväkirykmentti 6:n I Pataljoona hyökkäsi rajan yli Vähikkälässä 31.7.41 puoliltapäivin tavoitteenaan Haukkavuoren – Haakanalan kannas. Pataljoona sai kosketuksen viholliseen Teerimäellä ja yritti kello 1300 – 1630 useita kertoja sisäänmurtoa, mutta kaikki yritykset tyrehtyivät vihollisen konekiväärituleen ja sitkeään puolustukseen. Kadetti Kosonen kaatui päivän taisteluissa hänen ruumiinsa jäädessä kentälle.

LÄHTEET

Lähteet esitetty kirjassa ja sen sähköisessä versiossa (PDF) joka on ladattavissa Kadettikunnan ja tämän sivuston verkkosivuilta.

Hyökkäysvaihe

Elokuu 1941