Suurhyökkäyksen ollessa käynnissä Kannaksella on Syvärillä vielä rauhallista. 15. Prikaatin II
Pataljoonan komentaja, majuri Aarre Salonen (15.kadk, toinen vasemmalta)
Suolohkolla 11.6.1944 suunnittelemassa rakennettavia esteitä.

kesäkuu 1944

Kaatuneet kadettiupseerit

407. Kapteeni Veikko Miettinen, 24.kadk, 1890

Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR1 (10.D/IV AK)
Kaatui Mottori, Valkeasaari, Valkeasaari 9.6.1944

Vihollisen onnistui koko päivän kestäneen tulivalmistelun jälkeen tunkeutua 9.6.44 kello 1700 Jalkaväkirykmentti 1:n I Pataljoonan asemiin Mottorissa sekä ajamaan etulinjassa olleet komppaniat asemistaan. Saatuaan joukkonsa pysäytettyä tukilinjalle pataljoonan komentaja määräsi vastahyökkäyksen tehtäväksi siten, että eteläisen yhdyshaudan suunnassa hyökkäsivät kapteeni Miettisen johdolla hänen oma 2. komppaniansa ja pataljoonan reservinä ollut 1. komppania ja pohjoisen yhdyshaudan suunnassa 3. komppania ja pataljoonalle alistettu 11. komppania. Miettisen komppanian onnistui tunkeutua ns. välikanjonin maastoon, mutta vähän kello 2000 jälkeen hän itse kaatui yhdyshaudassa kranaatin täysosumasta. Miettisen tuhoutunut ruumis jäi kentälle.

408. Luutnantti Jouko Sihvo, 26.kadk, 2615

Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR49 (2.D/IV AK)
Kaatui Mustalanmäki, Lempaala 9.6.1944

Voimakkaan tykistökeskityksen jälkeen vihollinen hyökkäsi 9.6.44 kello 1730 Jalkaväkirykmentti 49:n I Pataljoonan asemia vastaan Harjun alalohkolla onnistuen valtaamaan osan tukikohdista. Rykmentin reservinä ollut luutnantti Sihvon 11. komppania aloitti vastahyökkäyksen kello 1810 saaden osan tukikohdista takaisin, mutta eteneminen pysähtyi vihollisen panssarivaunujen eteen Harju 2 tukikohdan luona. Uusi hyökkäys käynnistyi kello 2020, mutta se puolestaan pysähtyi tykistön ampumatarvikkeiden loppumisen vuoksi. Luutnantti Sihvo kaatui hyökkäyksen aikana kello 2100 saatuaan luodin osuman päähänsä.

409. Kapteeni Mauno Mikkola, 25.kadk, 2090

Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR1 (10.D/IV AK)
Kaatui Mottori, Valkeasaari, Valkeasaari 10.6.1944

Ensimmäisen vastahyökkäyksen tultua torjutuksi 9.6. illalla hyökkäys uusittiin puoliltaöin 9./10.6., mutta vihollinen oli pureutunut lujasti asemiin eikä hyökkäys onnistunut. Aamun sarastaessa tehty kolmas vastahyökkäys jouduttiin tekemään vihollisen tykistökeskityksen alla oman tulivalmistelun ollessa ammusten vähyyden takia vain viiden minuutin mittainen. Vastahyökkäyksen aikana kello 0600 kapteeni Mikkola kaatui saatuaan kranaatinsirpaleen reiteensä. Mikkolan ruumis jäi kentälle.

410. Majuri Veikko Tammisto, 12.kadk, 719

Pataljoonan komentaja, III/JR1 (10.D/IV AK)
Katosi Mainila, Valkeasaari 10.6.1944

Jalkaväkirykmentti 1 asemien murruttua Valkeasaaressa aamulla 10.6.44 antoi rykmentin komentaja majuri Tammistolle käskyn koota pataljoonansa sekä muut käytettävissä olevat rykmentin osat taisteluosastoksi Öljymäen maastoon. Osasto Tammiston puolustus alkoi pian horjua ja vihollinen valtasi Öljymäen. Tammisto nähtiin vielä lähellä puoltayötä Mainilan aukealla, mutta sen jälkeen hän katosi.

411. Kapteeni Ilpo Tuominen, 24.kadk, 1961

Lentueen päällikkö, 2.Ltue/PLeLv46/LeR4
Kaatui Pöllikkälä, Kivennapa 11.6.1944

Kapteeni Tuomisen ohjaama Dornier DN-54 oli 11.6.44 pommituslennolla Kivennavan – Mainilan suunnalla, kun noin kello 1415 vihollisen ilmatorjunta ampui koneen tuleen ja se syöksyi maahan Pöllikkälän alueelle. Tuomisen ruumis jäi kentälle.

412. Sotilasvirkamies (entinen luutnantti) Lars Tana, 16.kadk, 1035

Toimistoupseeri, Kaasunsuojelumateriaalitoimisto (StalE/PM)
Itsemurha Helsinki 12.6.1944

Sotilasvirkamies Tana jäi kesäkuun alussa -44 saapumatta palveluspaikalleen ja julistettiin sotilaskarkuriksi. Poliisin tullessa pidättämään Tanaa tämän asunnosta Helsingissä aamulla 12.6.44, hän ampui itsensä pistoolillaan.

413. Luutnantti Taisto Mattila, 26.kadk, 2272

Ohjaaja, 2.Ltue/HLeLv26/LeR3
Katosi Kanneljärvi – Kivennapa 12.6.1944

Luutnantti Mattila oli Brewster BW-374:lla mukana seitsemän koneen osastossa torjuntalennolla Kanneljärven – Kivennavan alueella 12.6.44 kello 1120, kun osasto joutui taisteluun lukuisten viholliskoneiden kanssa. Mattila katosi taistelun kuluessa tullen joko hävittäjien tai ilmatorjunnan alasampumaksi, eikä hänen kohtalostaan ole jälkeenpäin saatu tietoja.

414. Yleisesikuntaeversti Joose Hannula, 2.kadk, 62

Prikaatin komentaja, 3.Pr (PM)
Kaatui Sallan asema, Salla 12.6.1944

Suurhyökkäyksen alettua Päämaja käski 10.6.44 Sallassa ylipäällikön reservinä olleen 3. Prikaatin siirtyä Kannakselle. Prikaatin esikuntaa kuljettanut juna lähti Sallan asemalta 12.6. kello 1100. Junan päästyä noin neljä kilometriä Sallan aseman eteläpuolelle sen kimppuun hyökkäsi kello 1130 kaksi vihollisen hävittäjää, jolloin eversti Hannula kaatui konekiväärin luodin lävistäessä hänen päänsä.

415. Kadetti, reservin luutnantti Pentti Koivisto, 27.kadk, 2776

Ohjaajaoppilas, 3.Ltue/TäydLeLv35/TäydLeR
Kuoli lento-onnettomuudessa Tenjärvi, Utti 14.6.1944

Kadetti Koivisto oli 14.6.44 Fiat FA-19-koneella harjoituslennolla, kun hän tuntemattomasta syystä joutui kello 1505 tekemään pakkolaskun metsään Tenjärven luona, noin kuusi kilometriä pohjoiseen Utin kentästä. Kone murskautui pakkolaskussa täysin ja Koivisto sai heti surmansa.

416. Luutnantti Eero Tammivuori, 25.kadk, 2165

Komppanian päällikkö, 2.K/JP3/JPr (PsD/PM)
Kaatui Kuuterselkä, Uusikirkko 15.6.1944

Vihollisen päästyä Kuuterselässä murtoon 14.6.44 puoliltapäivin, Panssaridivisioona alistettiin IV Armeijakunnalle ja Osasto Puroma (Jääkäriprikaatin pääosat vahvennettuna rynnäkkötykeillä) suunnattiin vastaiskuun. Osasto aloitti vastahyökkäyksen Onkijärven tasalta Liikola – Kuuterselkä tien suunnassa 14.6. kello 2245.

Tien länsipuolella edennyt Jääkäripataljoona 3 saavutti kello 0300 tukilinjan Kuuterselän länsipuolella, mutta kello 0700 koko osaston hyökkäys pysähtyi vihollisen vastarintaan ja sen oli aloitettava vetäytyminen kello 0950. Yön ja aamun taisteluissa pataljoona menetti kaatuneina kaikki kolme komppanian päällikköään, mukana luutnantti Tammivuori, hänen ruumiinsa jäädessä kentälle.

417. Kapteeni Werner von Troil, 24.kadk, 1960

Komppanian päällikkö, 2.K/RynnTykP (PsD/PM)
Haavoittui Kuuterselkä, Uusikirkko 15.6.1944, kuoli 43.KS 15.6.1944

Vahvennetun Jääkäriprikaatin vastahyökkäys Kuuterselkään pysähtyi aamulla 15.6.44 vihollisen vastarintaan ja sen oli aloitettava vetäytyminen. Rynnäkkötykkipataljoonan 2. komppanian kärkiosat saapuivat kello 0910 Launiaisen navetan maastoon noin kilometri Kuuterselästä pohjoiseen päätien länsipuolelle suojaamaan prikaatin vetäytymistä.

Komppanian päällikkö, kapteeni von Troil oli juuri päättänyt käskynjaon vaununjohtajille vaununsa ulkopuolella, kun hänen viereensä osui todennäköisesti vihollisen panssarivaunun ampuma kranaatti. Von Troil haavoittui vaikeasti päähän ja vatsaan sirpaleista ja menehtyi matkalla joukkosidontapaikalta kenttäsairaalaan.

418. Luutnantti Aimo Nevalainen, 14.mek, 324 me

Tulenjohtaja (linnakkeistoupseeri), III/RTR2 (IV AK/KaJoKE)
Katosi Inonkylä, Uusikirkko 15.6.1944

Vihollisen suurhyökkäys saavutti 15.6.44 kello 1000 Inonkylän maaston, jota puolusti Rannikkotykistörykmentti 2:n III Linnakkeisto ja sen kahdesta vajaasta torjuntakomppaniasta muodostettu Osasto Fridell. Osasto torjui ensimmäisen hyökkäyksen, mutta saarrostusuhan kasvaessa antoi rykmentin komentaja käskyn irtautua puolenpäivän aikaan ja vetäytyä viivyttäen uusiin asemiin Vitikkalaan. Luutnantti Nevalainen katosi päivän taisteluissa toimiessaan tulenjohtueen päällikkönä.

419. Luutnantti Urho Sarjamo, 25.kadk, 2148

Ohjaaja, 2.Ltue/HLeLv24/LeR3
Kaatui Kaukjärvi, Kuolemajärvi 17.6.1944

Hävittäjälentolaivue 24:n 2. lentue lähti lentueen varapäällikön, luutnantti Sarjamon johtamana Lappeenrannan kentältä 17.6.44 aamulla torjuntalennolle Kannakselle. Lentueen käydessä taistelua Kaukjärven alueella pilvien yläpuolella, viholliskone pääsi kello 0830 yllättäen hyökkäämään Sarjamon kimppuun, jolloin hän todennäköisesti sai heti osuman itseensä.

Sarjamon pahasti pirstoutunut Messerschmitt MT-227, josta toinen siipi oli kokonaan repeytynyt irti, putosi pilven läpi suoraan sen alapuolella lentäneen luutnantti Nissisen koneen päälle. Molemmat koneet syöksyivät maahan noin kolme kilometriä Kaukjärven lentokentän koillispuolelle lentäjien kuollessa. Vainajia kotiseudulle kuljettanut juna tuhoutui myöhemmin Simolan aseman pommituksessa ja Sarjamon ruumis jäi kentälle.

420. Luutnantti, Mannerheim-ristin ritari Lauri Nissinen, 26.kadk, 2542

Lentueen päällikkö, 1.Ltue/HLeLv24/LeR3
Kaatui Kaukjärvi, Kuolemajärvi 17.6.1944

Hävittäjälentolaivue 24:n 1. lentue lähti luutnantti Nissisen johtamana Lappeenrannan kentältä 17.6.44 aamulla torjuntalennolle Kannakselle. Nissisen lentäessä siipikoneensa kanssa pilven alapuolella, viholliskone pääsi kello 0830 yllättäen hyökkäämään pilven yläpuolella lentäneen luutnantti Sarjamon kimppuun, jolloin hänen pahasti pirstoutunut koneensa, josta toinen siipi oli kokonaan repeytynyt irti, putosi pilven läpi suoraan luutnantti Nissisen Messerschmitt MT-229-koneen päälle.

Nissinen sai todennäköisesti heti surmansa ja molemmat koneet syöksyivät maahan noin kolme kilometriä Kaukjärven lentokentän koillispuolelle lentäjien kuollessa. Vainajia kotiseudulle kuljettanut juna tuhoutui myöhemmin Simolan aseman pommituksessa ja Nissisen ruumis jäi kentälle.

421. Luutnantti Aatos Kaasinen, 14.mek, 313 me

Patteriupseeri, 25.JärPtri/I/RTR2 (Meriv)
Kaatui Kärpäsenlahti, Saarenpää, Koiviston mlk 19.6.1944

Rannikkotykistörykmentti 2 siirtyi suurhyökkäyksen pakottamana Koiviston saarille 18.6.44. Vihollinen teki välittömästi saarille useita pienimuotoisia tunnusteluhyökkäyksiä ja 19.6. kello 0130 pääsi vihollisen ryhmän vahvuinen partio huomaamatta nousemaan maihin Kärpäsenlahdessa, Saarenpäässä. Rykmentin eri pattereista koottu osasto suoritti vastaiskun ja vihollinen lyötiin kello neljään mennessä, mutta taistelussa luutnantti Kaasinen haavoittui vaikeasti kylkeen ja kaulaan kuollen joukkosidontapaikalla kello 0700.

Kaasinen ylennettiin kuolemansa jälkeen kapteeniksi 23.6.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 120/44.

Sa-kuva 156009: Asessori J. Utriainen siunaa kentälle jääneen luutnantti Lauri Nissisen

Kaukjärvellä 17.6.1944 ilmataistelussa kaatunut Mannerheim-ristin ritari, luutnantti Lauri Nissinen (26.kadk) siunataan kentälle jääneenä Valkealassa 13.7.1944.

422. Kapteeni Yrjö Valtasaari, 23.kadk, 1779

Pataljoonan komentaja, II/JR11 (3.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Ilves, Muolaa 19.6.1944

Vihollinen ryhtyi 19.6.44 kello 0500 painostamaan Muolaanjärven – Äyräpäänjärven kannaksella puolustuksessa olevan Jalkaväkirykmentti 11:n II Pataljoonan asemia. Vihollisen useita tunteja kestäneen tykistökeskityksen jälkeen tekemä hyökkäys pakotti pataljoonan vetäytymään Ilveksen kylään. Hyökkäyksen aikana kymmenen päivää aikaisemmin pataljoonan komentajaksi nimitetty kapteeni Valtasaari kaatui tykistökeskityksessä.

423. Majuri Ragnar Groundstroem, 11.kadk, 590

Pataljoonan komentaja, I/JR25 (4.D/IV AK/KaJoKE)
Katosi Summankylä, Summa, Kuolemajärvi 19.6.1944

Divisioona vetäytyi Talvisodan Summan linjalle 18.6.44., mutta joutui irtautumaan jo seuraavana päivänä vihollisen päästessä murtoon Leipäsuolla. Jalkaväkirykmentti 25:n I Pataljoonan saadessa vetäytymiskäskyn puolenpäivän jälkeen oli sen Summankylässä, melkein etulinjassa päätien varressa, sijainnut pataljoonan komentopaikka jo vihollisen tulen alla. Majuri Groundström ei koskaan saapunut taaemmille asemille, vaan katosi vetäytymisen aikana.

424. Kapteeni Arno Miettinen, 26.kadk, 2527

Toimistoupseeri, UlkOs/PM
Kuoli sairauteen 17.SotaS Mikkeli 19.6.1944

Kapteeni Miettinen sairastui aivokalvontulehdukseen 16.6.44 ja kuoli kolme päivää myöhemmin sotasairaalassa.

425. Kapteeni Amos Malinen, 22.kadk, 1629

Pataljoonan komentaja, I/20.Pr (IV AK/KaJoKE)
Katosi Ristimäki, Viipuri 20.6.1944

Prikaatin II Pataljoona jätti asemansa Viipurin Ristimäellä 20.6.44 kello 1300, jolloin prikaatin reservinä ollut I Pataljoona käskettiin vastahyökkäykseen rautatien eteläpuolella Ristimäen hautausmaalle. Hyökkäys ei onnistunut ja sekavassa tilanteessa kapteeni Malinen katosi, mahdollisesti kiivettyään hyökkäyksen loppuvaiheessa noin kello 1600 omaan, aikaisemmin liikuntakyvyttömäksi ammuttuun panssarivaunuun sen saadessa välittömästi useita osumia vihollisen vaunujen tulesta.

426. Luutnantti Väinö Rinne, 26.kadk, 2306

Nuorempi upseeri, I/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE)
Itsemurha Vuosalmi, Äyräpää 20.6.1944

Luutnantti Rinne teki itsemurhan Vuosalmella 20.6.44.

427. Luutnantti Kalervo Sivonen, 15.mek, 381 me

Joukkueen johtaja, komppania Koskinen (tulenjohtaja, 29.RsPtri) /IV/RTR2 (Meriv)
Haavoittui Alvatinniemi, Piisaari, Koiviston mlk 21.6.1944, kuoli 1.SotaS Helsinki 7.10.1944

Rannikkotykistörykmentti 2:n siirryttyä mantereelta Koiviston saarille 18.6.44, perustettiin rykmenttiin Piisaaren puolustusta varten IV Linnakkeisto, johon kuului mm. 17.-18.6. taisteluissa kalustonsa menettäneen 29. Raskaan patterin henkilöstöstä muodostettu komppania Koskinen. Vihollinen laski 150 – 200 miestä maihin Piisaaren pohjoiskärjessä Koiviston salmen puolella olevaan Alvatin laituriin 21.6. kello 0325, jolloin komppania Koskinen lähetettiin vastahyökkäykseen.

Hyökkäys alkoi hyvin, mutta pysähtyi vihollisen laskiessa maihin komppanian selustaan noin 80-miehisen osaston. Alun perin patterin tulenjohtajana, mutta komppania Koskisessa joukkueen johtajana toiminut luutnantti Sivonen haavoittui hyökkäyksen aikana. Sivonen saatiin evakuoitua saaresta, mutta hän kuoli haavoihinsa sotasairaalassa 7.10.44.

428. Komentajakapteeni Albert Pöri, 7.mek, 140 me

Aluksen päällikkö sekä laivueen komentaja, aputykkivene Aunus/2. Tykkilaivue (KevLOs/Laiv)
Haavoittui Ristiniemi, Viipurinlahti 21.6.1944, kuoli Kotka 21.6.1944

Tykkilaivue lähetettiin tukemaan maihinnousun torjuntaa Koiviston alueelle 21.6.44. Aputykkiveneet Aunus ja Viena joutuivat Ristiniemen kaakkoispuolella jatkuvien ilmahyökkäysten kohteeksi ja kello 1320 Aunus sai pommiosuman. Viisi miestä kaatui tai katosi mereen ja sillalla ollut komentajakapteeni Pöri haavoittui vaikeasti vatsaan ja selkärankaan. Pöri saatiin kuljetettua moottoritorpedoveneellä Kotkaan sairaalalaiva Seagullille, jossa hän kuoli haavoihinsa juuri ennen puoltayötä.

429. Kadetti, reservin vänrikki Heikki Kuokkanen, 27.kadk, 2788

Joukkueen johtaja, 2.K/ErP20 (10.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Hietala, Tienhaara, Viipuri 22.6.1944

Vihollinen jatkoi Viipurin valtauksen jälkeen hyökkäystä lähes välittömästi, ja yritti 22.6.44 noin kello 1030 komppanian voimin ylittää Kivisillansalmen kiivaan tulivalmistelun tukemana. Rautatiesillan eteläpuolella ollut Jalkaväkirykmentti 1:n I Pataljoona ja pohjoispuolella ollut Erillinen Pataljoona 20 torjuivat kuitenkin hyökkäyksen. Edellisenä päivänä Maasotakoulusta Erillinen Pataljoona 20:een joukkueen johtajaksi määrätty kadetti Kuokkanen kaatui päivän taisteluissa.

430. Kapteeni Heikki Ruhanen, 20.kadk, 1430

Koulutusupseeri, E/JR48 (18.D/IV AK/KaJoKE)
Haavoittui Talin asema, Viipurin mlk 22.6.1944, kuoli 2.Sairasjuna 23.6.1944

Talin aseman alueella puolustuksessa ollut Jalkaväkirykmentti 48 oli koko päivän 22.6.44 vihollisen kiivaiden tykistökeskitysten kohteena. Kapteeni Ruhanen haavoittui yhdessä keskityksessä sirpaleista vatsaan ja kuoli seuraavana päivänä 2. Sairasjunassa.

431. Luutnantti Pentti Vennes, 26.kadk, 2346

Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Lauttalahdenmäet, Kylä-Paakkola, Äyräpää 23.6.1944

Jalkaväkirykmentti 49:n I Pataljoona miehitti Kylä-Paakkolan sillanpääaseman 23.6.44 kello 0530 sen 1. komppanian ollessa ryhmityksessä äärimmäisenä vasemmalla, Lauttalahdenmäkien alueella. Heti kello 1500 jälkeen vihollinen ampui pataljoonan alueelle tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä, jolloin luutnantti Vennes kaatui keskityksessä.

432. Kadetti, reservin luutnantti Kauko Ingerö, 27.kadk, 2748

Joukkueen johtaja, 2.K./ErP13 (3.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Riikolanvuori, Kääntymä, Antrea 23.6.1944

Vihollinen pääsi 23.6.44 kello 1325 tykistön tukemana noin komppanian vahvuisin voimin tunkeutumaan Erillinen Pataljoona 13:n asemiin Riikolanvuorella. Pataljoona teki vastaiskun karkoittaen vihollisen, mutta joutui perääntymään vihollisen uusiessa hyökkäyksen illalla kello 2115. Päivän taisteluissa kaatui vasta edellisenä päivänä 2. komppaniaan saapunut ja joukkueen johtajaksi määrätty kadetti Ingerö.

433. Kapteeni Veikko Evinen, 23.kadk, 1693

Lentueen päällikkö, 3.Ltue/HLeLv32/LeR1
Loukkaantui pakkolaskussa Vitele, Vitele 24.6.1944, kuoli KS Salmi 25.6.1944

Kapteeni Evinen johti 24.6.44 yhdeksän Curtiss-koneen osastoa, joka hyökkäsi noin kello 1500 vihollisen edellisenä päivänä Tuulosjoen suuhun saamaa sillanpääasemaa vastaan. Evisen CU-581-kone sai matalatorjunnasta osumia ja hänen pakkolaskunsa pienelle hakkuuaukealle noin viisi kilometriä Viteleen luoteispuolelle epäonnistui koneen tuhoutuessa täydellisesti. Evinen menehtyi tajuihinsa tulematta seuraavana päivänä Salmin kenttäsairaalassa.

434. Kapteeni Terho Pentikäinen, 22.kadk, 1650

Komppanian päällikkö, 14.K/JR2 (5.D/VI AK/AunR)
Kaatui Sammatus, Aunus 24.6.1944

Jalkaväkirykmentti 2:n panssarintorjuntakomppania ryhmittyi 23.6.44 Sammatuksen kylään, Karjalan kylästä tulevan tien risteysalueelle, 15. Prikaatin I Pataljoonan lohkolle. Komppania oli menettänyt edellisten kolmen päivän vetäytymisen aikana kaikki raskaat tykkinsä ja siitä oli muodostettu lähitorjuntaosasto.

Vihollisen hyökätessä seuraavana päivänä voimakkaan tykistön ja panssarivaunujen tukemana, kapteeni Pentikäinen, jota rykmentin komentaja oli aiemmin moittinut panssarintorjunnan tehottomuudesta, lähti kello 1600 itse etulinjaan järjestämään torjuntaa. Yrittäessään ampua panssarivaunua panssarinyrkillä, hän kaatui vaunusta ammutusta kranaatista. Pentikäisen pahoin ruhjoutunut ruumis saatiin evakuoitua Nurmoilaan, mutta jostain syystä ei enää sieltä eteenpäin, vaan se jäi kentälle.

435. Majuri Erkki Leppäkoski, 15.kadk, 988

Pataljoonan komentaja, I/15.Pr (VI AK/AunR)
Kaatui Sammatus, Aunus 25.6.1944

Tuuloksen maihinnousun uhatessa 5. Divisioonan selustaa, se käski joukkojensa irtautua Sammatuksesta 24./25.6.44 puolenyön jälkeen. Kylässä olevan Jalkaväkirykmentti 2:lle alistetun 15. Prikaatin I Pataljoonan saadessa irtautumiskäskyn, majuri Leppäkoski oli tarkastamassa etulinjaa vihollisen tykistön tulittaessa samaan aikaan kiivaasti lohkoa ja komentopaikan lähimaastoa. Pataljoonan adjutantin lähtiessä etulinjaan viemään käskyä hän löysi kello 0345 Leppäkosken kuolettavasti rintaan haavoittuneena taisteluhaudasta. Leppäkosken ruumista ei saatu vihollisen painostaessa tuotua mukana, vaan se jäi kentälle.

Sa-kuva 155332: “Tuleen ammuttu venäläinen “”Sotka””-tyyppinen hyökkäysvaunu.”

Vihollinen onnistuttiin pysäyttämään Tali-Ihantalassa, mutta kovalla hinnalla. Kymmenen päivän taisteluissa 23.6. – 3.7.1944 kaatui mm. 19 kadettiupseeria. Tuleen ammuttu vihollisen T-34-panssarivaunu Ihantalassa 30.6.1944.

436. Luutnantti Kaj Anderzén, 26.kadk, 2366

Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR13 (17.D/V AK/KaJoKE)
Kaatui Leitimo, Tali, Viipurin mlk 25.6.1944

Jalkaväkirykmentti 13:n III Pataljoona otti Jalkaväkirykmentti 48:lle alistettuna rintamavastuun 25.6.44 kello 0500 Kärstilänjärven – Leitimojärven kannaksella Leitimon kartanon tasalla. Vihollinen aloitti erittäin voimakkaan tulivalmistelun kello 0630 ja hyökkäyksen kello 0800 päästen lähes välittömästi murtoon kannaksen keskellä. 11. komppanian suorittaessa päivän aikana vastahyökkäystä luutnantti Anderzén kaatui luodin osumasta rintaan. Anderzénin ruumis jäi kentälle, josta se löydettiin vasta vuonna 2006.

Anderzénin veli, kadetti, reservin vänrikki Kurt Anderzén (kadk 25), kaatui 16.8.41.

437. Kapteeni Jouko Myllymäki, 22.kadk, 1638

Lentueen päällikkö, 2.Ltue/HLeLv24/LeR3
Kaatui Haukkalampi, Ihantala, Viipurin mlk 25.6.1944

Kapteeni Myllymäen johtama neljän Messerschmitt-koneen parvi oli 25.6.44 kello 1430 tiedustelulennolla Juustilasta etelään, kun parvi hajaantui huonon sään vuoksi, eikä Myllymäki palannut lennolta. Hänen ruumiinsa ja MT-221-koneensa jäännökset löydettiin Ihantalasta Haukkalammen maastosta kuukauden kuluttua. Tuhoutumisen syytä ei varmuudella tiedetä, mutta otaksuttavasti sen aiheutti joko ilmatorjunta tai puihin törmääminen erittäin matalassa säässä.

438. Luutnantti, Mannerheim-ristin ritari Matti Varstala, 26.kadk, 2345

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR48 (18.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Konkkala, Tali, Viipurin mlk 25.6.1944

Vihollisen murrettua suomalaisten asemat Kärstilänjärven – Leitimojärven kannaksella aamulla 25.6.44, se pysäytti hetkeksi hyökkäyksensä kello 0900, vain tunnustelijoiden edetessä Konkkalanvuorten edustalle. Luutnantti Varstala oli tiedustelemassa Konkkalanvuorilla puolustuksessa olevan Jalkaväkirykmentti 48:n I Pataljoonan etumaastoa päivällä, kun vihollinen yllätti partion Varstalan haavoittuessa vatsaan luodista.

Varstala saatiin tuotua rykmentin komentopaikalle, mutta siitä eteenpäin ei evakuointi onnistunut vihollisen saarrostuksen vuoksi. Kun komentopaikka jouduttiin jättämään vihollisen painostuksen vuoksi kello 1700, tajuton ja kuolemaisillaan oleva Varstala jäi komentopaikalle. Hänen ruumiinsa saatiin noudettua samana iltana vastahyökkäyksen jälkeen.

439. Kapteeni Maunu Mehtonen, 25.kadk, 2084

Komppanian päällikkö, 10.K/III/JR2 (5.D/VI AK/AunR)
Kaatui Aunuksenkaupunki, Aunus 25.6.1944

Jalkaväkirykmentti 2 ryhmittyi 25.6.44 aamulla Aunuksenkaupunkiin puolustusasemiin Aunuksenjoen pohjoisrannalle. Vihollinen ylitti joen III Pataljoonan kaistalla kello 2000 ja sai haltuunsa Aunuksen aseman maaston. Reservissä ollut kapteeni Mehtosen 10. komppania suoritti välittömästi vastaiskun, jolla vihollinen työnnettiin takaisin joen rantaan. Raskaiden tappioiden vuoksi hyökkäys pysähtyi ja kapteeni Mehtosen tullessa pystyssä linjaan kannustamaan miehiään eteenpäin hän kaatui saatuaan luodin osuman vatsaansa. Mehtosen ruumista ei saatu vihollisen tulen alla mukaan, vaan se jäi kentälle.

440. Kadetti, reservin luutnantti Hannu Savela, 27.kadk, 2879

Joukkueen johtaja, 10.K/III/JR2 (5.D/VI AK/AunR)
Katosi Aunuksenkaupunki, Aunus 25.6.1944

Jalkaväkirykmentti 2 ryhmittyi 25.6.44 aamulla Aunuksenkaupunkiin puolustusasemiin Aunuksenjoen pohjoisrannalle. Vihollinen ylitti joen III Pataljoonan kaistalla kello 2000 ja sai haltuunsa Aunuksen aseman maaston. Reservissä ollut 10. komppania suoritti välittömästi vastaiskun, jolla vihollinen työnnettiin takaisin joen rantaan, johon hyökkäys kuitenkin raskaiden tappioiden vuoksi pysähtyi. Vastaiskun aikana kadetti Savela katosi.

441. Luutnantti Niilo Savolainen, 24.kadk, 1945

Komppanian päällikön sij. (joukkueen johtaja), 6.K/II/JR48 (18.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Konkkala, Tali, Viipurin mlk 25.6.1944

Vihollisen panssarivaunut ajoivat 25.6.44 iltapäivällä Talin – Juustilan tietä Portinhoikan pohjoispuolelle, ja samaan aikaan se tunkeutui Konkkalanvuorten eteläpuolelta Jalkaväkirykmentti 48:n oikeaan sivustaan uhaten motittaa rykmentin. Lähes saarrettu rykmentti aloitti vetäytymisen asemistaan kello 1700, mutta osa joukoista taisteli Konkkalanvuorilla lähes puoleenyöhän asti. Rykmentin 6. komppaniaan edellisenä päivänä siirretty ja päällikön sijaiseksi suoraan joutunut luutnantti Savolainen oli myöhään iltayöllä käymässä erään joukkueensa tukikohdassa, kun sinne kohdistui vihollisen epäsuoran tulen isku. Lähelle osuneen kranaatin sirpale katkaisi Savolaisen kaulan ja hän kaatui välittömästi.

442. Kapteeni Erkki Kaasinen, 21.kadk, 1556

Patteristoupseeri, KevPsto16 (3.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Alanoskua, Antrea 26.6.1944

Vihollinen aloitti 26.6.44 kello 0500 ankaran tulivalmistelun Jännerpuujärven – Kaltoveden välillä sen ulottuessa syvyydessä aina taaempien patterien tuliasemiin saakka. Kapteeni Kaasinen kaatui (todennäköisesti näissä keskityksissä) patteriston tuliasemissa Alanoskuan kylän itäpuolella.

443. Kapteeni Niilo Hakala, 20.kadk, 1480

Lentueen päällikkö, 3.Ltue/PLeLv48/LeR4
Kaatui Räihä, Nuijamaa 27.6.1944

Kapteeni Hakalan ohjaama Blenheim BL-185 vaurioitui ilmatorjuntatulessa 27.6.44 Talin seudulla. Hakala yritti tuoda koneen takaisin yhdellä moottorilla lentäen, mutta kello 1325 Räihän kylässä Nuijamaalla hänen oli tehtävä pakkolasku pienelle peltoaukealla. Lasku meni pitkäksi ja kone murskautui pakkolaskussa pahasti Hakalan saadessa heti surmansa.

Hakalan veli, vänrikki Matti Hakala (kadk 22), kuoli 20.3.40.

444. Majuri, Mannerheim-ristin ritari Eero Leppänen, 11.kadk, 692

Pataljoonan komentaja, JP4/JPr (PsD/IV AK/KaJoKE)
Haavoittui Murokallio, Portinhoikka, Viipurin mlk 27.6.1944, kuoli KS 27.6.1944

Jääkäriprikaati hyökkäsi 27.6.44 Murokallion alueelta Leitimojärven pohjoispuolitse Talinmyllyn suuntaan tarkoituksena palauttaa entinen pääpuolustuslinja järven itäpään tasalla. Hyökkäys käynnistyi kello 1500 ja eteni noin 500 metriä kunnes pysähtyi Aniskalan aukeiden länsireunan hakkuuaukealla vihollisen voimakkaaseen panssarivaunujen ja tykistön tuleen. Kello 1600 Jääkäripataljoona 4:stä ja Jääkäripataljoona 5:stä muodostettua osastoa johtanut majuri Leppänen haavoittui kranaatinsirpaleista kaulaan ja rintaan. Hänet saatiin evakuoitua kenttäsairaalaan, jossa hän kuoli haavoihinsa.

Leppänen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi kuoleman jälkeen.

SA-kuva 161226: Kapteeni Hakala viimeistä edellisellä lennollaan.

Pommituslentolaivue 48:n 3. lentueen päällikkö, kapteeni Niilo Hakala (20.kadk) kuvattuna Blenheim pommikoneensa ohjaimissa 22.6.1944, viisi päivää ennen kaatumistaan.

445. Kadetti, reservin luutnantti Paavo Vuoristo, 27.kadk, 2929

Komppanian päällikkö, 2.K/JP3/JPr (PsD/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Murokallio, Portinhoikka, Viipurin mlk 27.6.1944

Jääkäriprikaati hyökkäsi 27.6.44 Murokallion alueelta Leitimojärven pohjoispuolitse Talinmyllyn suuntaan tarkoituksena palauttaa entinen pääpuolustuslinja järven itäpään tasalla. Hyökkäys käynnistyi kello 1500 Jääkäripataljoona 3:n edetessä hyökkäyksen toisena portaana. Heti hyökkäyksen käynnistyttyä 2. komppanian komentopaikalle osui tykistökeskitys, jolloin siellä ollut kadetti Vuoristo kaatui. Vuoriston pahoin ruhjoutunut ruumis jäi kentälle.

446. Kadetti, reservin luutnantti Johannes (Jussi) Pirilä, 27.kadk, 2845

Lähettiupseeri, JP4/JPr (PsD/IV AK/KaJoKE)
Haavoittui Murokallio, Portinhoikka, Viipurin mlk 28.6.1944, kuoli 31.KS 29.6.1944

Jääkäriprikaatin vastahyökkäys Leitimojärven pohjoispuolella pysähtyi puoliltaöin 27./28.6.44 Aniskala – Kuusela tien länsipuolelle. Jääkäripataljoona 4 ja Jääkäripataljoona 5 yrittivät vielä hyökätä tuloksetta kaksi kertaa aamuyöllä ja aamulla, jonka jälkeen prikaati ryhmittyi puolustukseen saavuttamalleen tasalle. Iltapäivällä vihollisen onnistui päästä osittaiseen murtoon Jääkäripataljoona 4:n asemiin. Kadetti Pirilä haavoittui päivän taisteluissa kranaatinsirpaleista rintakehään ja kuoli kaksi päivää myöhemmin haavoihinsa kenttäsairaalassa.

Pirilä nimitettiin muun kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kuolemansa jälkeen 10.8.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44.

447. Kapteeni Jouko Pursiainen, 25.kadk, 2120

Komppanian päällikkö, 8.K/II/JR50 (11.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Saarela, Kärstilänjärvi, Viipurin mlk 28.6.1944

Jalkaväkirykmentti 50:n II Pataljoona otti vastaan puolustusasemat Saarelan kylässä Kärstilänjärven länsipuolella 27.6.44 iltapäivällä. Seuraavana aamuna kello 0600 vihollinen aloitti pataljoonan asemia vastaan hyökkäyksen, joka saatiin torjuttua tunnin kestäneen taistelun jälkeen. Taistelun aikana kapteeni Pursiainen sai tärähdyksen lähelle tulleesta vihollisen tykistön kranaatista ja siirtyi joukkosidontapaikalle hoidettavaksi. Vihollinen uusi hyökkäyksen kello 0900 pommi- ja maataistelukoneiden tukemana, jolloin joukkosidontapaikka sai täysosuman ilmapommituksessa ja kapteeni Pursiainen kaatui.

448. Kapteeni Erkki Hakanen, 22.kadk, 1598

Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR50 (11.D/IV AK/KaJoKE)
Haavoittui Aniskala, Leitimojärvi, Viipurin mlk 28.6.1944, kuoli SotaS 1.7.1944

Jääkäriprikaatin vastahyökkäys Leitimojärven pohjoispuolella pysähtyi puoliltaöin 27./28.6.44 Aniskala – Kuusela tien länsipuolelle. Seuraavana aamuna Leitimojärven suunnalle perustettiin Ryhmä Lagus, johon kuuluivat Jääkäriprikaati, Jalkaväkirykmentti 30:n pääosat sekä Jalkaväkirykmentti 50:n I Pataljoona. Jääkäriprikaati uusi hyökkäyksen aamulla kello 0845, nyt Jalkaväkirykmentti 50:n I Pataljoonalla vahvennettuna. Pataljoona saavutti tien Kuuselan ja Asikkalan välillä, mutta vihollisen epäsuora tuli pysäytti sen liikkeen. Linjassa toisena edennyt kapteeni Hakasen 1. komppania siirrettiin eteen, mutta kello 1050 Hakanen haavoittui vaikeasti. Hakanen kuoli kolme päivää myöhemmin sotasairaalassa.

449. Kadetti, reservin luutnantti Allan Veijola, 27.kadk, 2918

Tulenjohtaja, 2.Ptri/KevPsto24 (6.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Portinhoikka, Viipurin mlk 28.6.1944

Neljä päivää aikaisemmin Kevyt Patteristo 24:n 2. patteriin tulenjohtajaksi siirretty kadetti Veijola haavoittui Portinhoikassa 28.6.44 ensin yhdessä ilmapommituksessa ja kaatui heti sen jälkeen toisessa. Veijolan tuhoutunut ruumis jäi kentälle.

450. Majuri Paavo Rasi, 9.kadk, 504

Operatiivisen osaston päällikkö, DE (PsD/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Juustila, Viipurin mlk 28.6.1944

Ryhmä Laguksen suorittaessa vastahyökkäystä Talin alueelle 28.6.44, Panssaridivisioonan eteentyönnetty komentopaikka oli Juustilassa, noin 300 metriä kanavan itäpuolella. Vihollinen sai komentopaikan sijainnin selville ja hyökkäsi ainakin 80 lentokoneella sitä vastaan iltapäivällä kello 1500 – 1600. Majuri Rasi kaatui ilmahyökkäyksessä.

Rasi ylennettiin kuolemansa jälkeen 6.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44 takautuvasti everstiluutnantiksi päivämäärällä 29.6.44.

451. Kapteeni Aulis Talikka, 25.kadk, 2163

Pataljoonan komentaja, VP6 (PsD/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Juustila, Viipurin mlk 28.6.1944

452. Kadetti, reservin vänrikki Martti Reimi, 27.kadk, 2858

Komppanian päällikön sij. (joukkueen johtaja), 3.K/I/JR30 (11.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Kotkamäki, Portinhoikka, Viipurin mlk 29.6.1944

Ryhmä Laguksen reservinä ollut Jalkaväkirykmentti 30:n I Pataljoona joutui iltapäivällä 28.6.44 Torikan alueella, Portinhoikan pohjoispuolella hajalle lentopommituksessa ja tykistökeskityksessä ja muun muassa sen 3. komppanian päällikkö kaatui, jolloin kadetti Reimi otti komppanian johtoonsa. Komppania suoritti aamuyöllä 29.6. Jalkaväkirykmentti 50:n II Pataljoonalle alistettuna vastaiskun Saarelan tien suunnassa ajaen vihollisen asemistaan, mutta Reimi kaatui kello 0600 Kotkamäen maastossa.

Reimi ylennettiin kuolemansa jälkeen luutnantiksi 6.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44.

453. Majuri Väinö Väisänen, 16.kadk, 1099

Pataljoonan komentaja, II/JR25 (4.D/IV AK/KaJoKE)
Haavoittui Karisalmi, Viipurin mlk 29.6.1944, kuoli 13.SotaS Kouvola 1.7.1944

Jalkaväkirykmentti 25:n II Pataljoonan komentoteltta sai 29.6.44 päivällä Karisalmessa vihollisen tykistötulessa täysosuman, jolloin majuri Väisänen haavoittui vaikeasti sirpaleesta päähän ja kuoli kahden päivän kuluttua haavoihinsa sotasairaalassa.

454. Kadetti, reservin luutnantti Eino Jalava, 27.kadk, 2749

Joukkueen johtaja, 9.K/III/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Kylä-Paakkola, Äyräpää 29.6.1944

Jalkaväkirykmentti 49:n III Pataljoona miehitti Kylä-Paakkolan alueen Äyräpäässä 28.6.44. Kadetti Jalava kaatui seuraavana iltana kello 1800 Kylä-Paakkolan lounaispuolella kranaatin täysosumasta.

455. Luutnantti Aimo Sippola, 23.kadk, 1768

Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR30 (11.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Leitimojärvi, Portinhoikka, Viipurin mlk 29.6.1944

Epäselvän tilannekuvan vuoksi tieto rintamalinjan oikaisusta ja suomalaisten vetäytymisestä 29.6.44 puoliltapäivin Konkkalanvuorten – Murokallion tasalle ei välittynyt Ryhmä Lagukseen kuuluneelle Jalkaväkirykmentti 30:lle, joka suoritti aikaisemman käskyn mukaisesti II ja III Pataljoonallaan hyökkäyksen Leitimojärven pohjoispuolitse Aniskalan suuntaan kello 1830.

Hyökkäyksen saavuttaessa pisteen 22 eteläpuolisen kolmiomittaustornin noin kello 2200, etulinjassa ollut luutnantti Sippola ensin haavoittui yhden käsikranaatin sirpaleista ja kaatui hetken kuluttua toisen käsikranaatin sirpaleista. Pataljoonan joutuessa hetken kuluttua vetäytymään takaisin Murokallion suuntaan ei Sippolan ruumista kyetty kuljettamaan mukana, vaan se jäi kentälle.

Sippola ylennettiin kuolemansa jälkeen 6.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44 takautuvasti kapteeniksi päivämäärällä 29.6.44.

456. Majuri Aarre Salonen, 15.kadk, 962

Pataljoonan komentaja, II/15.Pr (VI AK/AunR)
Kaatui Kaukoijärvi, Vitele 30.6.1944

Vihollisen painostuksen alla Jalkaväkirykmentti 2 vetäytyi 30.6. puoleen päivään mennessä Laatokka – Rajakontu – Kaukoijärvi – linjalle. Rykmentti yritti illalla ottaa vastahyökkäyksellä takaisin Kaukoijärven itäpuolisen alueen, mutta hyökkäys ei onnistunut. Majuri Salonen johti Jalkaväkirykmentti 2:lle alistetun pataljoonansa vastahyökkäystä etulinjassa kaatuen Kaukoijärven kylän maastossa saatuaan konekiväärisarjan rintaansa. Salosen ruumis jäi kentälle.

Sa-kuva 154693: Majuri Salonen II/15.Pr:n komentaja ja hänen upseereitaan, toinen oikealla 5469:n päällikkö luutnantti Koskinen

Suurhyökkäyksen ollessa käynnissä Kannaksella on Syvärillä vielä rauhallista. 15. Prikaatin II pataljoonan komentaja, majuri Aarre Salonen (15.kadk, toinen vasemmalta) Suolohkolla 11.6.1944 suunnittelemassa rakennettavia esteitä. Salonen kaatui 30.6.1944 Kaukoijärvellä, Vitelessä johtaessaan pataljoonansa vastahyökkäystä.

Lähteet

Lähteet esitetty kirjassa ja sen sähköisessä versiossa (PDF) joka on ladattavissa Kadettikunnan ja tämän sivuston verkkosivuilta.

Suurhyökkäys

Heinäkuu 1944