Talvisota syttyi 30.11.1939 Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Sodan ensimmäisellä viikolla joulukuussa 1939 käydään suojajoukkotaistelut, jolloin suomalaiset vetäytyvät Kannaksella pääasemaan Kuolemajärvi – Summa – Muolaa – Kiviniemi – Suvanto – Taipale – tasalle ja Itä-Karjalassa Tolvajärvi – Kollaa – Kitilä – tasalle. Itsenäisyyspäivänä alkavat taistelut Taipaleessa.

Tolvajärven suuntaan perustetaan Ryhmä Talvela ja Suomussalmen suuntaan Ryhmä Siilasvuo. Seuraavan viikon aikana vihollinen pysäytetään Kollaalla, Tolvajärvellä ja Suomussalmella. Joulukuun puolivälissä vihollinen yrittää ensimmäisen kerran murtaa Summan puolustuksen siinä onnistumatta. II Armeijakunta tekee 23.12. epäonnistuneen vastahyökkäyksen Kannaksella.

Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).

Kyseistä aikaa leimasi epävakaa maailmanpoliittinen tilanne sekä yleisesti Euroopassa että erityisesti Baltian maissa ja Neuvostoliiton Suomeen kohdistama ajoittainen poliittinen painostus. Samoin myös länsivaltojen poliittinen ja sotilaallinen heikkeneminen vuoden 1940 aikana, kuten myös muun muassa Ranskan, Norjan ja Tanskan valtaus, sekä Suomen aktiivinen hakeutuminen yhä enemmän Saksan liittolaiseksi.

Kesä-heinäkuu 1941: Puolustusvoimat saatetaan 10.–22.6. sodan ajan kokoonpanoon. Neuvostoliiton lentokoneet pommittavat useita kaupunkeja 25.6. ja Suomi julistaa sodan seuraavana päivänä.

Pohjois-Suomessa saksalaisille alistetut 6. Divisioona ja III Armeijakunta aloittavat heinäkuun alkupuolella hyökkäyksen Alakurtin sekä Kiestingin – Uhtuan suuntaan. Rukajärven suunnassa 14. Divisioona aloittaa etenemisen vallaten 24.7. Omelian. Laatokan pohjoispuolella Karjalan Armeija aloittaa etenemisen 10.7. saavuttaen 23.7. Tuulosjoen, johon pysäyttää tilapäisesti hyökkäyksen.

Vihollinen yrittää 26.7. vallata Hangon länsipuolella olevan Bengtskärin saaren, jonka omistuksesta käydään ankara taistelu. Laatokan luoteispuolella alkaa taistelu Tyrjän kylästä.