Kapteeni Bo Rechardt (16.kadk) kaatui Kevyt Patteristo 13:n komentajana Suojoen rannalla
23.8.1941. Patteriston oltua alistettuna saksalaiselle 163. Divisioonalle, saksalaiset nimesivät
joen yli rakennetun sillan hänen mukaansa.

Syyskuu 1941

Syyskuu 1941: Karjalan Armeija jatkaa hyökkäystään Tuuloksesta 4.9. saavuttaen Syvärin 7.9. Lotinapellossa.

Armeija jatkaa edelleen hyökkäystään Petroskoihin, joka vallataan kuun vaihteessa. Kannaksella hyökkäys pysäytetään 9.9. Rajajoki – Valkeasaari – Lempaala – Tappari – tasalle.

Panssarilaiva Ilmarinen uppoaa 13.9. miinaanajossa Utön edustalla. Kuun lopussa 14. Divisioonan hyökkäys pysähtyy Ontajoelle ja 6. Divisioonan hyökkäys pysähtyy Vermanjoelle.

MENEHTYNEET KADETTIUPSEERIT JA KADETIT

232. Kapteeni Urho Vilkkijärvi, 16.kadk, 1141

Patterin päällikkö, 9.Ptri/III/KTR14 (6.D/XXXVI AK/AOKN)
Kaatui Tuntsajoki, Alakurtti, Salla 1.9.1941

Vihollinen ampui 1.9.41 kello 0730 pienen tykistökeskityksen Ketolan tienhaaraan Tuntsajoen eteläpuolella, jossa Kenttätykistörykmentti 14:n 9. patterin tulenjohtue oli asemissa.

Patterin päällikkö, kapteeni Vilkkijärvi, kaatui saatuaan kranaatin sirpaleen selkäänsä.

233. Majuri Pauli Kontio, 1.kadk, 53

Pataljoonan komentaja, III/JR51 (7.D/VII AK/KarA)
Kaatui Palalahti, Tulemajärvi 1.9.1941

Vihollisen hävittäjät suorittivat ilmarynnäkön Jalkaväkirykmentti 51:n III Pataljoonan majoitusalueelle Palalahdessa 1.9.41 kello 1745. Komentoteltassa ollut majuri Kontio sai konekiväärin luodin selkäänsä kaatuen välittömästi.

234. Majuri Sakari Tenhunen, 12.kadk, 779

Taisteluosaston komentaja, Osasto Saku (esikuntapäällikkö/DE) (3.D/III AK/AOKN)
Katosi Regojärvi, Uhtua 2.9.1941

Koska 3. Divisioona ei saanut murrettua vihollisen vahvoja asemia Röhön – Malviaisten tien risteysalueella, se hyökkäsi 1.9.41 aamulla Regojärven itäpuolitse Uhtualle johtavalle tielle divisioonan esikuntapäällikön, majuri Tenhusen johtamalla Osasto Sakulla (Jalkaväkirykmentti 32 pääosat vahvennuksineen).

Osasto sai katkaistua maantien illalla Regojärven eteläpuolella. Seuraavana aamuna vihollinen aloitti vastahyökkäykset ja taistelut aaltoilivat edestakaisin aamupäivän.

Kello 1345 alkoi vihollisen raju hyökkäys, jolloin Osasto Sakun pataljoonat perääntyivät osin pakokauhun vallassa Regojärven itäpuolta. Huoltopolulla taistelua johtanut majuri Tenhunen jäi vetäytymisen aikana jälkeen ja katosi.

235. Kapteeni Einar Boman, 11.kadk, 695

Komppanian päällikkö, 4.K/II/JR8 (11.D/VII AK/KarA)
Kaatui Moikajoki, Säämäjärvi 3.9.1941

Jalkaväkirykmentti 8 eteni syyskuun alussa -41 Säämäjärvi – Petroskoin tien suunnassa ylittäen 2.9. Kutismajoen rautatiesillan alueella.

Rykmentti onnistui saartamaan vihollisen Moikajoen maantiesillan itäpuoliseen maastoon, kapteeni Bomanin komppanian katkaistessa maantien noin kilometri sillasta koilliseen. S

euraavana päivänä kello 1800 kapteeni Boman oli palaamassa neuvonpidosta omaan komppaniaansa, kun hän joutui maantiellä kävellessään liian lähelle mottia ja kaatui vihollisen käsiaseiden tulituksessa.

236. Kapteeni Jouko Nousiainen, 17.kadk, 1194

Patteriston komentaja, III/KTR3 (5.D/VI AK/KarA)
Kaatui Tuulos, Vitele 4.9.1941

Tuuloksen ylimenohyökkäyksessä 4.9.41 kello 0500 kapteeni Nousiainen seurasi tulenjohtueineen etulinjaa aivan jalkaväen kärjen mukana. Nousiainen haavoittui vaikeasti tykistön tai suorasuuntaustykin kranaatista ja menehtyi myöhemmin joukkosidontapaikalla.

Nousiainen ylennettiin kuolemansa jälkeen 11.9.41 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 14/41 takautuvasti majuriksi päivämäärällä 3.9.41.

237. Kapteeni Ernst Notz, 14.kadk, 940

Pataljoonan komentaja, III/JR24 (8.D/IV AK)
Haavoittui Summa, Kuolemajärvi 4.9.1941, kuoli 33.KS 4.9.1941

Porlammin motin jäljiltä oli Kannaksella lukuisa joukko vihollisen sotilaita suomalaisten selustassa pyrkimässä omille linjoille.

Jalkaväkirykmentti 24:n komentaja mukanaan I ja III Pataljoonien komentajat oli tiedustelumatkalla 4.9.41 saapumassa lännestä Summan kylään kello 0900, kun heidän henkilöautonsa joutui tällaisen vihollisosaston väijytykseen noin kilometri ennen kylää.

Molemmat pataljoonan komentajat haavoittuivat, mutta rykmentin komentaja ja autonkuljettaja pystyivät pitämään vihollisen loitolla, kunnes apu tuli paikalle.

Kapteeni Notz, joka oli haavoittunut vaikeasti vatsaan luodista, kuoli kenttäsairaalaan saavuttuaan.

238. Kapteeni Pehr Snellman, 18.kadk, 1248

Komppanian päällikkö, 3.K/PsP/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA)
Kaatui Tuulos, Vitele 4.9.1941

Panssaripataljoonan 3. panssarikomppania eteni jalkaväen etulinjan mukana Tuuloksen ylimenossa 4.9.41, mutta sai vastaansa vain hajanaista vihollistulta.

Kohdatessaan Teinilän aukeilla kello 0930 antautuneen vihollisosaston, kapteeni Snellman avasi komentopanssarivaununsa torniluukun ja viittoili antautuneita siirtymään suomalaisten takalinjoja kohti.

Tällöin yksi antautuneista vihollisista ampui Snellmania päähän hänen kaatuessa välittömästi.

239. Kadetti, reservin vänrikki Arvi Rosenius, 26.kadk, –

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR50 (11.D/VII AK/KarA)
Kaatui Kinnas, Prääsä, Pyhäjärvi 4.9.1941

Jalkaväkirykmentti 50:n 2. komppania eteni 4.9.41 aamulla Säämäjärven suunnasta kohti Kintaan kylää. Noin kilometri ennen kylää komppanian eteneminen pysähtyi vihollisen voimakkaan vastarinnan johdosta.

Taistelussa kadetti Rosenius haavoittui vaikeasti luodin lävistäessä lantion ja nivusen. Rosenius kuoli joukkosidontapaikalla verenhukkaan.

240. Kapteeni Martti Hurme, 14.kadk, 882

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR6 (18.D/II AK)
Kaatui Aleksandrovka, Valkeasaari 4.9.1941

Jalkaväkirykmentti 6:n II Pataljoona asettui puolustukseen Aleksandrovkan – Mottorin kylien välille 4.9.41.

Vihollisen suorasuuntaustykit ja epäsuora tykistö tulittivat kiivaasti aluetta koko päivän aiheuttaen tappioita ja kapteeni Hurme kaatui Aleksandrovkan pohjoispuolella kello 1400 kranaatin sirpaleista ollessaan maastontiedustelussa.

241. Kadetti, reservin vänrikki Stig-Odert Westerholm, 25.kadk, 2181

Joukkueen johtaja, 14.K/JR34 (17.D/VI AK/KarA)
Haavoittui Koivumäki, Vitele 5.9.1941, kuoli 38.KS 7.9.1941

Tuuloksen ylimenoon liittyen 17. Divisioona hyökkäsi armeijakunnan vasemmalla sivulla. Jalkaväkirykmentti 34:n III Pataljoona hyökkäsi luoteesta Koivumäen kylään 4.9.41 illalla, mutta joutui pysähtymään kylän pohjoispuolelle vihollisen vastarinnan edessä.

Hyökkäystä jatkettiin seuraavana aamuna kello 0715, jolloin pataljoonalle alistetun rykmentin tykkikomppanian joukkueen johtaja, kadetti Westerholm, haavoittui vaikeasti räjähtävän luodin osuessa häntä olkapäähän. Westerholm kuoli kaksi päivää myöhemmin kenttäsairaalassa.

Sa-kuva 44860: Ponttoonisillan ylitys ym.

Panssaripataljoonan jälkiosat ylittämässä Tuulosjokea ponttoonisiltaa pitkin 5.9.1941. Edellisenä päivänä tapahtuneessa ylimenohyökkäyksessä kaatuivat mm. pataljoonan 3. komppanian päällikkö, kapteeni Pehr Snellman (18.kadk) sekä hyökkäystä tukeneen Kenttätykistörykmentti 3:n III patteriston komentaja, kapteeni Jouko Nousiainen (17.kadk).

242. Kadetti, reservin vänrikki Osmo Koskinen, 26.kadk, –

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR31 (14.D)
Kaatui Vehkalampi, Rukajärvi 5.9.1941

14. Divisioonan eteneminen Rukajärvelle oli pysähtynyt elokuun puolivälissä Pismajoelle vihollisen vahvasti varustettujen asemien eteen.

Divisioonan käynnistäessä uuden hyökkäyksen 5.9.41 aamuyöllä, Jalkaväkirykmentti 31:n I Pataljoona hyökkäsi Vehkalammen eteläpuolella kello 0300 tavoitteena Rukavaaraa pitkin kulkeva tie Rukajärven eteläpäässä.

Pataljoonan liike pysähtyi pian vihollisen vastarintaan ja miinakenttiin ja kadetti Koskinen kaatui kello 0630 kiväärin luodin osumasta.

243. Kapteeni Carl Gustaf Flinck, 6.kadk, 365

Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR13 (17.D/VI AK/KarA)
Haavoittui Kylyjärvi, Säntämä, Vitele 5.9.1941, kuoli 38.KS 5.9.194

17. Divisioona oli Tuuloksen ylimenoon liittyen yrittänyt tuloksetta vallata Säntämän järvikannaksen, jolloin 5.9. aamulla sinne perustettiin suoraan armeijakunnan alainen Osasto Vaala. Armeijakunnan reservinä ollut ja Osasto Vaalaan liitetty Jalkaväkirykmentti 13:n I Pataljoona hyökkäsi 5.9. kello 1100 alkaen Kylyjärven pohjoispuolella, mutta sen eteneminen pysähtyi pian vihollisen vastustukseen. Kapteeni Flinck haavoittui kello 1240 tarkka-ampujan luodista palatessaan komppaniaansa pataljoonan komentopaikalta. Flinck kuoli kenttäsairaalassa kello 1830

244. Kadetti, reservin luutnantti Birger Nuotio, 26.kadk, –

Adjutantti (?), E/III/JR28 (2.D/II AK)
Kaatui Ohta, Lempaala 5.9.1941

Jalkaväkirykmentti 28:n hyökkäys eteni 4.9.41 Ohdan kylän länsireunaan, johon rykmentti asettui puolustukseen. Kadetti Nuotio, joka oli vain muutamaa päivää aikaisemmin siirretty 9. komppanian päällikön tehtävästä III pataljoonan esikuntaan, oli 5.9. iltapäivällä käsketty ottamaan selvää etulinjan kulusta, kun hän kaatui kello 1600 maantien reunassa 11. komppanian lohkolla sinne tulleessa vihollisen raskaan tykistön keskityksessä.

245. Kadetti, reservin vänrikki Max Polttila, 26.kadk, –

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR35 (11.D/VII AK/KarA)
Kaatui Moikajoki, Säämäjärvi 6.9.1941

Jalkaväkirykmentti 35:n I Pataljoona siirtyi 5.9.41 Moikajoen motin vartiointitehtävään puoli kilometriä itään maantiesillasta samalla, kun mottiin jääneet vihollisosastot yrittivät murtautua suomalaisten asemien läpi omalle puolelle.

Heti puolenyön jälkeen vihollinen hyökkäsi vahvoin voimin 2. komppaniaa vastaan ja kadetti Polttila kaatui kello 0130 vihollisen päästessä murtoon hänen joukkueensa kohdalla.

246. Kadetti, reservin luutnantti Toimi Hukkanen, 25.kadk, 2020

Joukkueen johtaja, 5.K/II/JR52 (14.D)
Kaatui Pismajoki, Rukajärvi 6.9.1941

14. Divisioonan hyökkäyksen Pismajoen yli epäonnistuttua 5.9.41, yritys uusittiin seuraavana päivänä, mutta painopiste siirrettiin Vehkalammelle, Jalkaväkirykmentti 52:n II Pataljoonan jäädessä puolustukseen Pismajoelle.

Kello 1100 sai kadetti Hukkanen käskyn mennä joukkueellaan Pismajoen yli harhauttamaan ja häiritsemään vihollisen toimintaa.

Syntyneessä taistelussa Hukkanen kaatui ja kiivaasta tykistötulesta johtuen hänen ruumiinsa jouduttiin jättämään kentälle, josta se saatiin noudettua vasta rykmentin murrettua vihollisen vastarinnan 8.9.

247. Luutnantti Aimo Salonen, 23.kadk, 1759

Komppanian päällikkö (?), 2.K/LinnP15 (Div J/III AK/AOKN)
Haavoittui Pinkosalmi, Kierettijärvi, Kiestinki 6.9.1941, kuoli 12.KS 7.9.1941

Vihollinen hyökkäsi iltapäivällä 5.9.41 Pinkosalmella päästen murtoon ja pakottaen 35. Rajajääkärikomppanian vetäytymään uusiin asemiin kolme kilometriä lännemmäksi.

Linnoituspataljoona 15 suoritti vastahyökkäyksen seuraavan päivän aamulla koukaten vihollisen selustaan pohjoisesta motittaen sen.

Kello 2030 vihollinen pääsi kuitenkin murtautumaan ulos motista, ja luutnantti Salonen haavoittui kaulaan osuneesta luodista kuollen kenttäsairaalassa seuraavana päivänä.

248. Luutnantti Kaino (Kari) Pitkänen, 23.kadk, 1745

Adjutantti, PsP/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA)
Kaatui Lotinapelto, Syväri 7.9.1941

Panssaripataljoona saavutti Lotinapellon pohjoispuolisen tienhaaran 7.9.41 aamulla. Tiheään metsämaastoon pataljoonan selustaan jäi runsaasti vihollisia, joiden tuli aiheutti aamupäivän kuluessa paljon tappioita.

Maantiellä kävellyt pataljoonan komentajan seurue joutui tällaisen tuliylläkön kohteeksi, jolloin luutnantti Pitkänen kaatui saatuaan luodin rintaansa.

249. Kapteeni Viljo Sareva, 20.kadk, 1432

Komppanian päällikkö, 2.K/JP4/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA)
Kaatui Vaaseni, Podporoze, Syväri 8.9.1941

17. Divisioonan perustamaan Taisteluosasto Marttiseen kuuluva Jääkäripataljoona 4:n 2. komppania saavutti Syvärin Vaasenin luona 8.9.41 aamulla 0900. Vihollinen oli asemissa ja piti komppanian tulen alla joen toiselta puolen, jolloin kapteeni Sareva päätti jatkaa suoraan hyökkäystä sillan yli. Ollessaan etulinjassa antamassa käskyä hyökkäyksen jatkamisesta hän kaatui vihollisen tarkka-ampujan luodista rintaan.

250. Kapteeni Aimo Ojanen, 16.kadk, 1065

Pataljoonan komentaja, III/JR28 (2.D/II AK)
Kaatui Ohta, Lempaala 9.9.1941

Kapteeni Ojanen lähti 9.9.41 kello 0700 tulenjohtajan ja lähettiupseerin kanssa tarkastamaan kenttävartioita Ohdassa.

Reitillään he joutuivat liian lähelle vihollisen bunkkeria, jolloin kapteeni Ojanen kaatui konekivääritulessa. Ojasen ruumis jäi kentälle linjojen väliin.

251. Luutnantti Kaj Huttunen, 24.kadk, 1813

Jaoksen johtaja, II/153.KvItPtri (III AK/AOKN)
Kaatui Enonsuu, Jyvälahti, Uhtua 11.9.1941

Jyvälahden – Enonsuun suunnasta vastanneelle vahvennetulle Linnoituspataljoona 14:lle alistettiin 153. Ilmatorjuntapatterin II jaos elokuun alussa 1941. Vihollinen hyökkäsi 11.9. yllättäen lännestä Enonsuuhun ja valtasi sen, jolloin jaos asetti partion, joka lähetettiin Pitkäjärven pohjoispuolitse vihollisen selustaan.

Luutnantti Huttunen toimi partion johtajana, kaatuen iltahämärissä vihollisen kanssa käydyssä tulitaistelussa. Huttusen ruumis jäi kentälle, josta se saatiin noudettua kahden vuorokauden kuluttua.

252. Luutnantti Pentti Airio, 23.kadk, 1687

Komppanian päällikkö, 2.K/KevOs15 (7.D/VI AK/KarA)
Kaatui Valdoma, Podporoze, Syväri 12.9.1941

17. Divisioonan perustamaan Taisteluosasto Marttiseen kuuluva Kevyt Osasto 15 ylitti Syvärin Vaasenin kohdalla 9.9.41 illalla ja miehitti sillanpään ilman

vastarintaa. Osasto jatkoi 11.9. etenemistä rautatien suunnassa Valdoman kylän lounaispuolelle.

Seuraavana päivänä vihollinen teki voimakkaita vastahyökkäyksiä pakottaen osaston osin vetäytymään. Luutnantti Airio kaatui päivän taisteluissa.

253. Kadetti, reservin vänrikki Paavo Järventaus, 25.kadk, 2026

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR35 (1.D/VII AK/KarA)
Haavoittui Kutismajoki, Säämäjärvi 13.9.1941, kuoli 22.KS Veskelys, Säämäjärvi 18.9.1941

11. Divisioonalle alistetun Jalkaväkirykmentti 35:n 2. komppania valtasi iskuosastolla 13.9.41 kello 1100 Kutismajoen itäpuolella, rautatien pohjoispuolella olevan kukkulan, jota vihollinen käytti tulenjohtopaikkana.

Kukkulan valtaus onnistui tappioitta, mutta kun lisäjoukot eivät saapunut paikalle, osasto joutui kello 1140 vetäytymään vihollisen vastahyökkäyksen edessä pois.

Vetäytymisen aikana kadetti Järventaus haavoittui vaikeasti ja kuoli viisi päivää myöhemmin kenttäsairaalassa.

254. Yleisesikuntakapteeniluutnantti Väinö Kärkkäinen, 5.mek, 75 me

Esikuntapäällikkö, E/RLaiv (Laiv/Meriv)
Kaatui Utön edusta, Suomenlahti 13.9.1941

Laiva kallistui nopeasti vasemmalle ja upposi seitsemän minuutin kuluttua räjähdyksestä. Osaston muut alukset pelastivat 132 veteen joutunutta, mutta kaikkiaan 271 miestä hukkui, mukana kapteeniluutnantti Kärkkäinen, jonka ruumis jäi mereen.

Kärkkäinen ylennettiin komentajakapteeniksi kuolemansa jälkeen 16.9.41 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 16/41.

255. Kapteeniluutnantti Lauri Kalo, 7.mek, 130 me

Toimistopäällikkö, viestitsto, E/Laiv (Meriv)
Kaatui Utön edusta, Suomenlahti 13.9.1941

Panssarilaiva Ilmarisen johtama osasto purjehti Utöstä etelään 13.9.41 osana operaatio Nordwindiä, harhautusoperaatiota, jonka tarkoituksena oli saada puna-armeija odottamaan maihinnousua Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Pimeydyn laskeutuessa kello 2030 osasto oli 25 meripeninkulmaa Utöstä etelään ja kääntyi takaisin, jolloin Ilmarisen miinanraivaimeen tarttunut miina räjähti sen vasemmalla kyljellä. Laiva kallistui nopeasti vasemmalle ja upposi seitsemän minuutin kuluttua räjähdyksestä. Osaston muut alukset pelastivat 132 veteen joutunutta, mutta kaikkiaan 271 miestä hukkui, mukana kapteeniluutnantti Kalo, jonka ruumis jäi mereen.

256. Kapteeniluutnantti Veijo Virkki, 5.mek, 73 me

Merenkulku-upseeri, Psl Ilmarinen/RLaiv (Laiv/Meriv)
Kaatui Utön edusta, Suomenlahti 13.9.1941

Pimeydyn laskeutuessa kello 2030 osasto oli 25 meripeninkulmaa Utöstä etelään ja kääntyi takaisin, jolloin Ilmarisen miinanraivaimeen tarttunut miina räjähti sen vasemmalla kyljellä. Laiva kallistui nopeasti vasemmalle ja upposi seitsemän minuutin kuluttua räjähdyksestä.

Osaston muut alukset pelastivat 132 veteen joutunutta, mutta kaikkiaan 271 miestä hukkui, mukana kapteeniluutnantti Virkki, jonka ruumis jäi mereen.

257. Luutnantti Jukka Ranta, 13.mek, 297 me

Raskaan tykistön tulenjohtajan aputähystäjä, Psl Ilmarinen/RLaiv (Laiv/Meriv)
Kaatui Utön edusta, Suomenlahti 13.9.1941

Osaston muut alukset pelastivat 132 veteen joutunutta, mutta kaikkiaan 271 miestä hukkui, mukana luutnantti Ranta, jonka ruumis jäi mereen.

Rannan taisteluasema oli Ilmarisen märssyssä ja miinan räjähtäessä Ilmarisen alla Ranta, joka oli nojannut märssyn seinään, sai niin lujan tärähdyksen, että pökertyi, eikä hänen hyväkseen voitu tehdä mitään aluksen kaatuessa.

258. Kapteeni Heikki Kalaja, 15.kadk, 1001

Lentueen päällikkö, 1.Ltue/LeLv10
Katosi Rukajärvi 16.9.1941

Kapteeni Kalaja katosi 16.9.41 kello 1630 – 1730 välillä ollessaan Hurricane HC-458:lla tiedustelu- ja maataistelulennolla Rukajärvi – Kotskoma – maantien suunnalla.

Myöhemmin saatujen sotavankitietojen mukaan Kalaja olisi vihollisen kolonnaa vastaan hyökätessään törmännyt matalatorjunnan seurauksena puihin ja syöksynyt metsään.

Sa-kuva 21522: Erillisen Hurricane-osaston komentaja kapteeni Kalaja koneen edessä.

Hurricane-lentueen päällikkö kapteeni Heikki Kalaja (15.kadk) Hollolassa 29.6.1941. Kalaja katosi sotalennolla Rukajärven suunnalla 16.9.1941.

259. Luutnantti Erik Syrjänen, 23.kadk, 1771

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR13 (17.D/VI AK/KarA)
Kaatui Podporoze, Syväri 17.9.1941

Jalkaväkirykmentti 34 hyökkäsi 15.9.41 Valdoman sillanpäästä koilliseen vihollisen vahvasti linnoittamaan Podporozen kaupunkiin.

Seuraavan päivän aamuna rykmentille alistettu Jalkaväkirykmentti 13:n II Pataljoona siirtyi etulinjaan. Eteneminen oli hidasta, sillä vihollinen kykeni pitämään kaupungin kadut konetuliaseiden tulen alla.

Pataljoona kärsi kaksi päivää kestäneissä kaupunkitaisteluissa huomattavia tappioita, luutnantti Syrjäsen kaatuessa 17.9. illalla konekiväärisarjasta.

260. Luutnantti Juha Lehtovirta, 24.kadk, 1878

Joukkueen johtaja, 1.K/PsP/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA)
Kaatui Bulajeva, Syväri 19.9.1941

Luutnantti Lehtovirran panssarijoukkue tuki 19.9.41 kello 0500 alkanutta hyökkäystä Bulajevan kylään. Lähestyessään joukkueellaan kylän laitaa otti Lehtovirta vaunujensa johtajat mukaansa lähtien jalan tähystämään etumaastoa. Ollessaan etulinjassa heidän keskelleen osui kaksi oman raskaan tykistön kranaattia kaikkien kaatuessa välittömästi.

261. Kapteeni Tauno Rave, 12.kadk, 759

Taisteluosaston komentaja (komppanian päällikkö), 3.K/I/JR5 (4.D/VII AK/KarA)
Kaatui Villavaara, Säämäjärvi 19.9.1941

4. Divisioona oli viiden päivän raskaissa taisteluissa pakottanut vihollisen vetäytymään Kutismajoen – Moikajoen asemista ja onnistunut motittamaan sen usean rykmentin vahvuiset joukot Villavaaran pysäkin alueelle.

Jalkaväkirykmentti 5:n hyökätessä 19.9.41 mottia kohti lännestä päätien suunnassa, tuli kello 0945 Osasto Raven (vahvennettu 3. komppania) komentopaikalle vihollisen tykistökeskitys, jolloin komentoteltta sai täysosuman ja kapteeni Rave kaatui.

262. Luutnantti Carl Arell, 23.kadk, 1179

Patterin päällikkö, 3.Ptri/I/KTR14 (6.D/XXXVI AK/AOKN)
Kaatui Vermanjoki, Alakurtti, Salla 20.9.1941

6. Divisioona saavutti 19.9.41 Vermanjoen, johon ryhmittyi puolustukseen Ala-Vermanjärven ja Tolvantojärven välille.

Luutnantti Arell kaatui seuraavana aamuna kello 0900 Vermanjoella, rautatien suunnassa, saatuaan vihollisen räjähtävän luodin osuman reiteensä ollessaan johtamassa tulta ei-kenenkään maalla.

263. Kapteeni Knut Oro, 17.kadk, 1146

Pataljoonan komentajan sij., JP7/2.JPr (Ryhmä Oinonen/KarA)
Kaatui Onkamus, Säämäjärvi 20.9.194

Vihollinen aloitti vastahyökkäyksen Ratsuväkiprikaatin ja 2. Jääkäriprikaatin sauma-alueella Säämäjärven pohjoispuolella 15.9.41. Jääkäripataljoona 7 hyökkäsi pohjoisesta alueelle ja ryhmittyi puolustukseen Onkamusjärven – Ravanmäen tasalle 19.7.

Vihollinen aloitti seuraavana aamuna uuden vastahyökkäyksen ja kello 1000 sen rykmentin vahvuiset joukot pääsivät tunkeutumaan pataljoonan asemiin 2. ja 3. komppanian tukikohtien välissä.

Etulinjassa tarkastuskäynnillä ollut pataljoonan komentajan lomasijaisena toiminut kapteeni Oro joutui tulikosketukseen vihollisen kanssa ja kaatui.

264. Luutnantti Matti Raunio, 24.kadk, 1919

Komppanian päällikkö, 4.K//II/JR8 (11.D/VII AK/KarA)
Kaatui Djumenusk, Matroosa, Petroskoi 21.9.1941

Jalkaväkirykmentti 8:n II Pataljoona koukkasi 21.9.41 etelän kautta vihollisen selustaan tehtävänään katkaisi Prääsä – Petroskoi maantie Matroosan ja Djumenuskin välissä. 4. komppania yritti kello 2000 jo toista kertaa katkaista tien Djumenuskin itäpuolella olevan puron maastossa. Komppanian ollessa hyökkäysasemissa odottamassa oman heittimistön keskityksen alkamista, vihollinen vetäytyi asemistaan.

Luutnantti Raunio, joka vasta edellisenä päivänä oli palannut sotasairaalasta ja ottanut komppanian päällikkyyden, komensi komppanian eteenpäin peruuttamatta kuitenkaan heittimistön iskua.

Komppanian päästessä vihollisen asemiin osui oman heittimistön tuli komppanian keskelle, jolloin luutnantti Raunio kaatui ja hyökkäys pysähtyi.

265. Ratsumestari Yrjö Luntinen, 9.kadk, 509

Komppanian päällikkö, 2.K/PsP (Os Lagus/VI AK/KarA)
Haavoittui Latva, Latva 22.9.1941, kuoli 14.KS Salmi 24.9.1941

2. panssarikomppanian edetessä Latvasta kohti Petäjäselkää 22.9.41 ratsumestari Luntinen ajoi henkilöautolla komentoryhmänsä kanssa komppaniansa kärkiosien perässä.

Kello 1500, noin viisi kilometriä Latvasta Petäjäselkään päin, vihollispartio suoritti tuliylläkön tien varresta, jolloin Luntinen haavoittui vaikeasti käsikranaatin sirpaleesta alavartaloon kuollen kaksi päivää myöhemmin Salmin kenttäsairaalassa.

266. Luutnantti Veikko Laanterä, 24.kadk, 1865

Komppanian päällikkö, 6.K/II/JR9 (7.D/VI AK/KarA)
Kaatui Sarri, Latva 23.9.1941

Jalkaväkirykmentti 9:n II Pataljoona eteni Latvan aseman länsipuolitse vallaten aamuvarhaisella 22.9.41 sillanpääaseman Säpsäjoen pohjoispuolella Sarrin kylän kohdalla. Matala sillanpää joutui ankarien vastahyökkäysten kohteeksi 23.9. vihollisen pystymättä kuitenkaan lyömään pataljoonaa pois asemasta.

Taisteluissa luutnantti Laanterä kaatui saatuaan kiväärin luodin osuman kaulaansa.

267. Luutnantti Börje Sallamaa, 24.kadk, 1941

Komppanian päällikkö, 2.K/JP3/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA)
Kaatui Derevjannoje, Petroskoi 24.9.1941

Osasto Laguksen edetessä etelästä kohti Petroskoita sai Jääkäripataljoona 3 tehtäväkseen vallata Derevjannojen kylän. Pataljoona saavutti kylän 24.7.41 ja onnistui saarrostamaan vihollisen kylään. Vihollisen hyökätessä ulos motista pohjoiseen, luutnantti Sallamaa kaatui noin kello 1500 saatuaan luodin osuman päähänsä.

Sallamaan veli, majuri Eilif Sallamaa (kadk 19) katosi 2.7.44.

268. Luutnantti Elis Norrgård, 22.kadk, 1569

Patteristoupseeri, RsPsto4 (11.D/VII AK/KarA)
Kaatui Polovina, Petroskoi 26.9.1941

Raskas Patteristo 4:n tuliasemat joutuivat vihollisen lentopommituksen kohteeksi 26.9.41 Polovinan länsipuolella, jolloin luutnantti Norrgård kaatui saatuaan sirpaleen päähänsä.

269. Kapteeni Väinö Lampo, 9.kadk, 530

Pataljoonan komentaja, III/JR26 (4.D/VII AK/KarA)
Haavoittui Viitana, Petroskoi 29.9.1941, kuoli 25.KS 30.9.1941

Divisioonan eteneminen pysähtyi Ylä-Viitanan kylän länsipuolelle vihollisen vastarintaan, jolloin Jalkaväkirykmentti 26:n III Pataljoona koukkasi pohjoisen kautta Ylä-Viitanan – Kirjan väliselle alueelle 29.9.41 iltapäivällä. Taistelun alkuvaiheessa noin kello 1700 kapteeni Lampo haavoittui vaikeasti luodin osumasta vatsaan. Lampo kuoli seuraavana päivänä kenttäsairaalassa.

270. Kadetti, reservin vänrikki Yrjö Kuusiola, 25.kadk, 2060

Joukkueen johtaja (?), 7.K/III/JR26 (4.D/VII AK/KarA)
Kaatui Viitana, Petroskoi 29.9.1941

4. Divisioonan eteneminen pysähtyi Ylä-Viitanan kylän länsipuolelle vihollisen vastarintaan, jolloin Jalkaväkirykmentti 26:n III Pataljoona koukkasi pohjoisen kautta Ylä-Viitanan – Kirjan väliselle alueelle 29.9.41 iltapäivällä saavuttaen Petroskoin tien kello 1900. Kadetti Kuusiola kaatui tiellä saatuaan luodin osuman päähänsä.

271. Ratsumestari Niilo Eerola, 17.kadk, 1148

Pataljoonan komentaja, III/JR29 (11.D/VII AK/KarA)
Kaatui Uusi-Vilga, Petroskoi 30.9.1941

Jalkaväkirykmentti 29 jatkoi aamulla 30.9.41 kello 0930 edellisenä iltana pysähtynyttä hyökkäystään Uuden Vilgan kolhoosikylää vastaan. Tykistövalmistelun jälkeen III Pataljoona hyökkäsi kylään, mutta joutui välittömästi taisteluun kylän itäpuolisella purolinjalla hyvin linnoittautuneen puolustajan kanssa.

Ratsumestari Eerola kaatui kello 1050 purolinjalla kiväärin luodin osumasta.

LÄHTEET

Lähteet esitetty kirjassa ja sen sähköisessä versiossa (PDF) joka on ladattavissa Kadettikunnan ja tämän sivuston verkkosivuilta.

Elokuu 1941

Lokakuu 1941