Everstiluutnantti Aarne Airimo (8.kadk), Jalkaväkirykmentti 12:n II pataljoonan komentaja
(keskellä) lähimpine upseereineen korsunsa edustalla Ihantalassa 14.7.1944.

Heinäkuu 1944

Heinäkuu 1944: Vihollinen hyökkää Viipurinlahdella, jossa käydään 4.–5.7. Teikarsaaren taistelu. Samaan aikaan vihollinen aloittaa hyökkäyksen Äyräpäässä, jossa sillanpääasemasta joudutaan luopumaan neljän päivän raivoisien taistelujen jälkeen. Taistelut jatkuvat Vuosalmen puolella, jossa vihollisen eteneminen torjutaan 10.7. Panssaridivisioonan vastahyökkäyksellä. Laatokan pohjoispuolella vihollinen pääsee kuun alussa murtoon Salmissa, mutta pysäytetään U-asemassa 10.–30.7. käydyissä taisteluissa. Ilomantsin suunnassa etenevää vihollista torjumaan perustetaan 24.7. Ryhmä Raappana.

MENEHTYNEET KADETTIUPSEERIT JA KADETIT

457. Luutnantti Erkki Pinomaa, 26.kadk, 2567

Ohjaaja, 1.Ltue/PLeLv44/LeR4
Kuoli lento-onnettomuudessa Rauvanlahti, Tutju, Liperi 1.7.1944

Kymmenen Junkers 88 -konetta lähti Onttolan kentältä 1.7.44 klo 0025 pommituslennolle Kannakselle. Koneiden ottaessa korkeutta vasta toisella sotalennollaan olleen luutnantti Pinomaan ohjaama JK-254 joutui edellään kiipeävän muodostelman voimakkaaseen potkurivirtaan ja menetti ohjattavuutensa. Kone meni kierteeseen ja syöksyi räjähtäen Oriveden Rauvanlahteen Tutjuniemen länsipuolella koko miehistön saadessa surmansa.

458. Majuri Tauno Simo, 18.kadk, 1247

Pataljoonan komentaja, II/JR2 (5.D/VI AK/AunR)
Kaatui Manssila, Salmi 1.7.1944

Vihollinen hyökkäsi 1.7.44 aamuyöllä voimakkaasti Jalkaväkirykmentti 2:n asemia vastaan Laatokan rannikolla Rajakonnun – Kaukoijärven alueella saaden aikaan useita paikallisia murtoja. Majuri Simo lähti lähettiupseerinsa ja kolmen lähetin kanssa Manssilan kirkolla olleesta komentopaikastaan etulinjaan. Vihollisen epäsuora tuli oli ankaraa ja osaston edettyä 200 – 300 metriä pohjoiseen kirkolta osui vihollisen heittimen kranaatti kello 0910 majuri Simon viereen ja hän kaatui heti. Lähetit eivät pystyneet vihollisen tulen alla tuomaan Simon pahasti silpoutunutta ruumiista mukanaan, vaan se jäi kentälle.

459. Majuri Eilif Sallamaa, 19.kadk, 1365

Patteriston komentaja, KevPsto21/21.Pr (II AK)
Katosi Soutjärvi, Porajärvi 2.7.1944

Prikaatille alistettu Jalkaväkirykmentti 33:n III Pataljoona joutui vetäytymään vihollisen painostuksen alla 2.7.44 Semsjoen länsipuolelle ja edelleen Soutjärven kylään. Vihollisen koukatessa ja onnistuessa motittamaan osan pataljoonasta kylään noin kello 1800, pataljoonan mukana ollut majuri Sallamaa haavoittui olkavarteen. Sallamaata kuljettanut sairasauto yritti murtautua ulos motista, mutta vihollisen käsiaseiden tulessa auto jäi ensin linjojen väliin ja pataljoonan irtautuessa pohjoiseen vihollisen puolelle.

Sallamaan veli, luutnantti Börje Sallamaa (kadk 24), kaatui 24.9.41.

460. Luutnantti Into Pauhakari, 26.kadk, 2554

Tulenjohtaja, 4.Ptri/II/KTR4 (11.D/V AK/KaJoKE)
Kaatui Oravasaari, Juustila, Viipurin mlk 3.7.1944

Vihollinen aloitti 3.7.44 kello 0700 voimakkaan ilmapommituksen ja tykistövalmistelun 3. Prikaatin III Pataljoonan puolustamaa Oravasaarta kohtaan. Saaressa tulenjohtajana toiminut luutnantti Pauhakari kaatui aamupäivän aikana.

461. Kapteeni Armas Laitinen, 25.kadk, 2067

Komppanian päällikkö, 5.K/II/15.Pr (VI AK/AunR)
Haavoittui Kovero, Salmi 3.7.1944, kuoli 5.KSOs 4.7.1944

Prikaati vetäytyi 3.7.44 Tulemajoella olevien 5. Divisioonan joukkojen läpi VI Armeijakunnan reserviksi. Prikaatin 5. komppanian ollessa kello 1600 marssitauolla Koveron sähkölaitoksen eteläpuolella, Salmin ja Koveron välisellä tiellä, sen alueelle osui vihollisen tykistökeskitys. Kapteeni Laitinen haavoittui sirpaleista päähän ja kaulaan ja kuoli heti puolen yön jälkeen matkalla kenttäsairaalaan.

462. Majuri Heikki Sankari, 18.kadk, 1246

Pataljoonan komentaja, III/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Elniemi (?), Kylä-Paakkola, Äyräpää 4.7.1944

Vihollisen hyökkäys Vuosalmella alkoi 4.7.44 aamulla voimakkaalla tulivalmistelulla. Kello 1100 Jalkaväkirykmentti 49:n III Pataljoonan komentopaikka Kylä-Paakkolassa sai täysosuman lentopommista, jolloin mm. pataljoonan komentaja, majuri Sankari, Kenttätykistörykmentti 15:n III Patteriston komentaja, majuri Koponen ja rykmentin jääkärijoukkueen johtaja, kadetti Siivonen kaatuivat.

463. Majuri Matti Koponen, 18.kadk, 1265

Patteriston komentaja, III/KTR15 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Elniemi (?), Kylä-Paakkola, Äyräpää 4.7.1944

464. Kadetti, reservin vänrikki Lauri Siivonen, 27.kadk, 2884

Joukkueen johtaja, JääkJ/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Elniemi (?), Kylä-Paakkola, Äyräpää 4.7.1944

Siivonen ylennettiin luutnantiksi kuolemansa jälkeen 6.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44.

465. Majuri Hugo Lahtinen, 9.kadk, 550

Pataljoonan komentaja, ErP15 (5.D/VI AK/AunR)
Kaatui Kovero, Salmi 4.7.1944

Jalkaväkirykmentti 44:lle alistettu Erillinen Pataljoona 15 miehitti Tulemajoen länsirannan 3.7. illalla Koveron kylässä. Vihollinen yritti seuraavan päivän aikana voimakkaan tykistötulen ja ilmapommitusten tukemana useaan otteeseen murtaa pataljoonan asemat ja ylittää joen. Pataljoona torjui yritykset, mutta majuri Lahtinen kaatui Koveron kylän reunassa kello 1440 kranaatin sirpaleista.

466. Luutnantti Kaarlo Hyvönen, 26.kadk, 2224

Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR2 (5.D/VI AK/AunR)
Kaatui Tupitsansuo, Salmi 4.7.1944

Jalkaväkirykmentti 2:n 11. komppania, jonka päällikkyyden luutnantti Hyvönen oli ottanut vastaan viikkoa aikaisemmin, siirtyi 4.7. aamulla etulinjaan Tulemajoelle, Tupitsansuon tasalle. Vihollinen aloitti iltapäivällä raskaiden aseiden tukemana hyökkäyksen joen ylittämiseksi, jolloin luutnantti Hyvönen kaatui kello 1645 saatuaan kranaatin sirpaleen kylkeensä. Hyvösen ruumis jäi kentälle.

467. Kapteeniluutnantti Aarne Karsten, 8.mek, 160 me

Aluksen päällikkö, tykkivene Uusimaa/1. Tykkilaivue (KevLOs/Laiv/Meriv)
Haavoittui Häränpäänniemen edusta, Viipurinlahti 4.7.1944, kuoli 5.SotaS Turku 4.8.1944

Taisteluosasto Arho lähetettiin 4.7.44 Teikarin alueelle tukemaan Teikarsaaren maihinnousun torjuntaa. Osaston pohjoisen ryhmän ollessa kello 1647 noin meripeninkulman Häränpäänniemen kaakkoispuolella tykkivene Uusimaan sillalle osui kaksi maapatterin ampumaa kranaattia, jotka haavoittivat aluksen kaikkia upseereita. Kapteeniluutnantti Karsten haavoittui vaikeasti päähän ja ylävartaloon ja menehtyi haavoihinsa sotasairaalassa 4.8.44.

Karsten ylennettiin sairaalassa ollessaan komentajakapteeniksi 6.7.44.

468. Kadetti, reservin vänrikki Jussi Jauhiainen, 27.kadk, 2750

Joukkueen johtaja, 6.K/II/JR7 (2.D/III AK/KaJoKE)
Haavoittui lossiranta, Äyräpää, Äyräpää 4.7.1944, kuoli 36.KS Räisälä 7.7.1944

Vihollinen pääsi aamulla 4.7.44 tunkeutumaan Äyräpäässä olleen Jalkaväkirykmentti 7:n I Pataljoonan asemiin, jolloin rykmentin komentaja lähetti Vuoksen yli Äyräpäähän lisäjoukoiksi mm. osia II Pataljoonasta. Lisäjoukkojen onnistuikin iltapäivällä ja illalla vyöryttää ja vallata noin 300 metriä vihollisen hallussa olevaa juoksuhautaa, mutta vyörytys pysähtyi, kun joukkueilta loppuivat ampumatarvikkeet ja miehistötappiot nousivat suuriksi. Vastaiskun aikana kadetti Jauhiainen haavoittui vaikeasti rintaan kuollen kolme päivää myöhemmin kenttäsairaalassa.

Jauhiainen ylennettiin luutnantiksi sairaalassa ollessaan 6.7.44.

469. Kadetti, reservin vänrikki John Johansson, 27.kadk, 2751

Joukkueen johtaja, JääkJ/II/JR7 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui lossiranta, Äyräpää, Äyräpää 4.7.1944

Kadetti Johanssonin johtama Jalkaväkirykmentti 7:n II Pataljoonan jääkärijoukkue teki 4.7.44 illalla kello 2000 jo kolmannen vastahyökkäyksen Äyräpään sillanpään murtokohtaan lossirannan länsipuolella. Edetessään joukkueensa kärjessä kadetti Johansson valmistautui heittämään käsikranaattia, kun vihollisen heittämä käsikranaatti räjähti hänen vieressään. Haavoittuneen Johanssonin oma kranaatti putosi maahan ja räjähti hänen vieressään, jolloin hän kaatui välittömästi. Johanssonin ruumis jäi kentälle.

Johansson ylennettiin luutnantiksi kuolemansa jälkeen 6.7.44. annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44.

Sa-kuva 155989: Täysosuma Pulliniemestä on repinyt tykkivene Uusimaan komentosiltaa.

Tykkivene Uusimaan silta sen saatua kahden kranaatin osuman 4.7.1944 Viipurinlahdella. Aluksen päällikkö, kapteeniluutnantti Karsten (8.mek) haavoittui vaikeasti ja kuoli haavoihinsa kuukautta myöhemmin.

470. Luutnantti Veikko Rajala, 16.mek, 410 me

Joukkueen johtaja, Osasto Salomaa/RTR22 (ISuomRPr/Meriv)
Kaatui Teikarsaari, Säkkijärvi 5.7.1944

Rannikkotykistörykmentti 22:n IV Linnakkeiston reserviksi perustettiin 25.6.44 eri linnakkeiden ja 1. Rannikkopioneerikomppanian henkilöstöstä koottu komppanian vahvuinen osasto Salomaa. Osaston kärkiosat saapuivat Teikarsaareen puolustajien avuksi heti puolenyön jälkeen 4./5.7.44. Luutnantti Rajalan pioneereilla vahvennettu joukkue teki välittömästi raskaiden heittimien tukemana vastahyökkäyksen Itäniemen kärkeen. Hyökkäyksen aikana Rajala kaatui hänen ruumiinsa jäädessä kentälle.

471. Majuri Kauko Miekkavaara, 4.rtk, 185 rt

Patteriston komentaja, 1. MtRsRPsto/RTR22 (ISuomRPr/Meriv)

Kaatui Teikarsaari, Säkkijärvi 5.7.1944

Moottoroitu Raskas Rannikkopatteristo alistettiin 28.6.44 Teikarsaaren ja Melansaaren puolustuksesta vastaavalle Rannikkotykistörykmentti 22:lle. Patteriston komentajaksi vain kolme päivää aikaisemmin määrätty majuri Miekkavaara saapui Teikarsaareen 4./5.7. yöllä selvittämään sekaisin olevia tulenjohtojärjestelyjä. Saatuaan ne kuntoon noin kello 0400, hän otti kiväärin ja lähti kohti etulinjaa, mutta kaatui pian vihollisen tulessa. Miekkavaaran ruumista mantereelle kuljettanut alus joutui ilmarynnäkön kohteeksi ja hänen ruumiinsa joutui mereen jääden kentälle.

472. Luutnantti Pauli Pitkälä, 14.mek, 330 me

Nuorempi upseeri, E/RTR22 (ISuomRPr/Meriv)
Kaatui Teikarsaari (?), Säkkijärvi 5.7.1944

Luutnantti Pitkälä kaatumisesta on useita versioita, mutta hän todennäköisesti kaatui vastahyökkäyksessä Teikarsaaressa 5.7.1944.

473. Kapteeni Aatos Rauhala, 26.kadk, 2586

Komppanian päällikkö 11.K/III/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Kylä-Paakkola, Äyräpää 5.7.1944

Kapteeni Rauhala otti Jalkaväkirykmentti 49:n 11. komppanian päällikkyyden Kylä-Paakkolassa 4.7.44 illalla, ollen komppanian yhdeksäs päällikkö suurhyökkäyksen alkamisesta (ja jo kolmas saman vuorokauden aikana). Raskaita tappioita päivän taisteluissa kärsinyt III Pataljoona vaihdettiin pois sillanpäästä aamuyöllä 5.7. ja siirrettiin Vuosalmen puolelle reserviin. Kapteeni Rauhala kaatui kello 0500 jälkeen vaihdon aikana ennen Vuoksen ylitystä.

474. Majuri Viljo Myntti, 5.rtk, 219 rt

Linnakkeiston komentaja, IV Lsto/RTR22 (ISuomRPr/Meriv)
Kaatui Teikarsaari, Säkkijärvi 5.7.1944

Teikarin- ja Melansaarista muodostettiin 25.6.1944 Rannikkotykistörykmentti 22:n IV Linnakkeisto, jonka komentajaksi määrättiin Rannikkorykmentti 2:sta majuri Myntti. Myntti kaatui Teikarsaaren pohjoiskärkeen 5.7.44 kello 1150 kohdistuneessa tykistö- ja ilmapommituksessa, kun pommikuoppaan, jossa hän oli suojautuneena, tuli täysosuma.

475. Kapteeni Mikko Aulanko, 25.kadk, 1993

Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR2 (5.D/VI AK/AunR)
Kaatui Salmi, Salmi 5.7.1944

Vuorokauden kestäneen tulivalmistelun jälkeen vihollinen hyökkäsi aamulla 5.7.44 Salmin kylässä Tulemajoen varrella puolustuksessa olevaa Jalkaväkirykmentti 2:n I Pataljoonaa vastaan. Kapteeni Aulangon 2. komppania irtautui asemistaan kello 1600 vetäytyen Salmin länsipuolelle Salmi – Uuksu maantien reunaan, jossa se oli jatkuvien vihollisen tykistökeskitysten kohteena. Kello 1700, komppanian vetaytyessä peltoaukean yli, kapteeni Aulanko kaatui saatuaan viereensä tulleen kranaatin sirpaleen päähänsä.

476. Yleisesikuntaeversti Toivo Elomaa, 1.kadk, 21

Rykmentin komentaja, JR44 (5.D/VI AK/AunR)
Kaatui Kauniskangas, Salmi 5.7.1944

Vihollinen pääsi 5.7.44 Tulemajoen yli Koverossa sekä murtoon Jalkaväkirykmentti 44:n asemissa pakottaen rykmentin vetäytymään. Rykmentin komentopaikan siirtyessä Koverosta Kauniskankaalle se joutui kello 1800 tiellä tykistökeskitykseen, jolloin eversti Elomaa kaatui saatuaan viereensä tulleen kranaatin sirpaleen rintaansa.

477. Luutnantti Martti Marjanen, 25.kadk, 2082

Komppanian varapäällikkö, PionK/15.Pr (VI AK/AunR)
Haavoittui Uuksu, Salmi 5.7.1944, kuoli Salmin KS 7.7.1944

Prikaatin Pioneerikomppanian siirtyessä 5.7.44 illalla kello 1900 jälkeen Uudestakylästä Uuksun luoteispuolelle se joutui ilmapommituksen kohteeksi Uuksunjoen luona. Luutnantti Marjanen haavoittui pommituksessa vaikeasti alavartaloon ja jalkoihin kuollen kaksi päivää myöhemmin kenttäsairaalassa.

Everstiluutnantti Toivo Mikael Elomaa, joka 10.12.1943 täyttää 50 vuotta. (JR 44:n komentaja). Aunuksen kannas, Sekee 10.11.1943

Eversti Toivo Elomaa (1.kadk) oli vanhin kaatuneista kadettiupseereista. Hän oli kaatuessaan 5.7.1944 Salmissa 50 vuotta ja 7 kuukautta vanha. Ensimmäiseltä kadettikurssilta kaatuivat Elomaan lisäksi kapteeni Harald Calonius maaliskuussa 1940 Talissa ja majuri Pauli Kontio syyskuussa 1941 Tulemajärvellä.

478. Kapteeni Erkki Savolainen, 25.kadk, 2151

Komppanian päällikkö, 8.K/II/JR7 (2.D/III AK/KaJoKE)
Katosi lossiranta, Äyräpää, Äyräpää 6.7.1944

Vihollinen aloitti 5.7.44 illalla voimakkaan hyökkäyksen Äyräpään sillanpäätä vastaan, jolloin kokematon Erillinen Pataljoona 25 jätti asemansa ja Jalkaväkirykmentti 7:n II Pataljoona sai vain vaivoin pysäytettyä hyökkäyksen. Keskiyöllä 5./6.7. taistelu sillanpääaseman kaakkoisella lohkolla kiihtyi ja muuttui lähitaisteluksi. Kello 0200 vihollisen onnistui saartaa vähäisiksi kutistuneet suomalaisjoukot ranta-alueella, josta ne parin tunnin epätoivoisen taistelun jälkeen murtautuivat saarroksista osan uidessa Vuoksen yli ja osan taistellessa tiensä lossirantaan. Aamuyön taistelujen aikana kapteeni Savolainen katosi haavoituttuaan.

479. Kadetti, reservin kapteeni Eino Simola, 27.kadk, 2885

Pataljoonan komentaja, I/JR7 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Mansikkamäki, Äyräpää, Äyräpää 6.7.1944

Vihollinen aloitti 5.7.44 illalla voimakkaan hyökkäyksen Äyräpään sillanpäätä vastaan sen päävoiman suuntautuessa lossirantaan, mutta kiivaita taisteluita käytiin myös Mansikkamäen alueella, jossa oli Jalkaväkirykmentti 7:n I Pataljoonan joukkoja. Kadetti Simola, joka oli ottanut pataljoonan komentajuuden vastaan edellisenä päivänä, kaatui 6.7. aamulla Mansikkamäen pohjoispuolella pataljoonan komentopaikalle osuneessa kranaatinheitinkeskityksessä.

480. Kadetti, reservin luutnantti Erkki Paajanen, 27.kadk, 2834

Joukkueen johtaja, 3.K/VP14 (III AK/KaJoKE)
Katosi Hakolahti, Kirvu 7.7.1944

Kadetti Paajanen lähti 7.7.44 kello 0900 polkupyörällä joukkueensa tukikohdasta Ojajärveltä kohti Inkilää tarkastamaan Hakolahdessa olevaa työmaata, mutta ei koskaan saapunut perille. Myöhemmin läheltä Hakojärveä löytyneistä jäljistä voitiin päätellä Paajasen joutuneen vihollisen partion sieppaamaksi. Paajasesta ei ole myöhemmin mitään havaintoja.

481. Luutnantti Rafael Mekri, 25.kadk, 2086

Komppanian päällikkö, 4.K/I/JR30 (11.D/V AK/KaJoKE)
Kaatui Vakkila, Viipurin mlk. 7.7.1944

Vihollinen sai 7.7.44 kello 1500 raskaalla tykistöllä täysosuman Jalkaväkirykmentti 30:n 4. komppanian komentopaikkaan Vakkilan länsipuolella. Luutnantti Mekri haavoittui vaikeasti sirpaleista ja kuoli matkalla joukkosidontapaikalle.

482. Luutnantti Erkki Vesterinen, 26.kadk, 2349

Komppanian päällikkö, 9.K/III/JR8 (7.D/AunR)
Haavoittui Mihkalinlampi, Käsnäselkä, Salmi 7.7.1944, kuoli 29.KS 10.7.1944

Divisioonan vetäydyttyä Tulemajärveltä syntyi sen rintamaan vaarallinen aukko, jota vihollinen käytti hyväkseen ja katkaisi 6./7.7.44 yöllä Käsnäselän – Hiisjärven tien, jota pitkin Jalkaväkirykmentti 8:n oli tarkoitus vetäytyä, noin kahdeksan kilometriä Käsnäselän pohjoispuolella. Rykmentin III Pataljoona hyökkäsi aamulla kello 0430 – 0600 tien suunnassa pohjoiseen yrittäen avata tien siinä onnistumatta. Luutnantti Vesterinen haavoittui hyökkäyksen aikana vaikeasti tykistön ja heittimistön keskityksessä tiellä Mihkalinlammen itäpuolella ja kuoli kenttäsairaalassa kolme päivää myöhemmin.

483. Kadetti, reservin kapteeni Antti Ahola, 27.kadk, 2693

Komppanian päällikkö, 3.K/I/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Kylä-Paakkola, Äyräpää 7.7.1944

Jalkaväkirykmentti 49:n I Pataljoona otti rintamavastuun Kylä-Paakkolan sillanpäässä uudelleen 5.7.44. Taistelut jatkuivat kiivaina seuraavat kaksi vuorokautta pataljoonan suorittaessa useita vastahyökkäyksiä menettäen kaatuneina ja haavoittuneina lähes sata miestä. Kadetti Ahola kaatui 7.7. kello 1640 vastahyökkäyksen aikana tykistö- ja heittimistökeskityksessä saatuaan kranaatin sirpaleesta osuman päähänsä.

484. Luutnantti Jaakko Paasikoski, 26.kadk, 2290

Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR45 (8.D/VI AK/AunR)
Kaatui Ylä-Lavajärvi, Lemetti, Impilahti 9.7.1944

Jalkaväkirykmentti 45:n I Pataljoona hyökkäsi 8.7.44 iltayöllä Lavajärveltä kaakkoon tehtävänään puhdistaa Ylä-Lavajärven etelä- ja kaakkoispuolinen rantamaa vihollisesta. 1. komppanian saavuttaessa kello 2240 tavoitteensa noin kilometri järven eteläpuolella, vihollinen, joka oli työntänyt kiilan komppanian selustaan, avasi kiivaan tulen ja komppanian oli taistellen palattava lähtöasemiin. Sekavassa tilanteessa komppania ajautui omaan miinakenttään, ja heti puolenyön jälkeen luutnantti Paasikoski haavoittui vaikeasti jalkoihin miinasta kuollen matkalla joukkosidontapaikalle.

485. Kadetti, reservin luutnantti Erkko Kuhmonen, 27.kadk, 2785

Joukkueen johtaja, 7.K/II/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE)
Haavoittui Kanvalkama, Vuosalmi, Äyräpää 9.7.1944, kuoli 19.SotaS Savonlinna 12.7.1944

Vihollinen valtasi 7.7.44 iltapäivällä Äyräpään sillanpääaseman ja ylitti kiivaan tykistötulen tukemana Vuoksen lossirannan – Toikanluodon välisellä alueella 9.7. kello 0500 päästen pureutumaan Vuosalmen kylän eteläreunaan. Jalkaväkirykmentti 49:n 7. komppania sai tällöin tehtävän varmistaa rykmentin vasen sivusta Kaskiselkä – Vuosalmi tiellä Kanvalkaman kohdalla. Komppanian ryhmittyessä tavoitteeseen kadetti Kuhmonen haavoittui sirpaleesta vaikeasti vatsaan kello 1152 kuollen haavoihinsa kolme päivää myöhemmin.

486. Luutnantti Mauri Nevanlinna, 25.kadk, 2098

Patterin päällikkö, 3.Ptri/I/KTR4 (7.D/AunR)
Kaatui Loimola, Suistamo 10.7.1944

Luutnantti Nevanlinna kaatui Loimolassa 10.7.44 kello 1000 patterinsa tuliasemissa vihollisen maataistelukoneiden pudottamien pommien sirpaleista.

487. Majuri Jaakko Hakanen, 11.kadk, 641

Pataljoonan komentaja, I/15.Pr (VI AK/AunR)
Kaatui Kelioja, Pitkäranta, Impilahti 10.7.1944

Prikaati ryhmittyi 9.7.44 illalla puolustukseen Keliojalinjalle, Nietjärven ja Laatokan väliselle kannakselle. Seuraavana päivänä puoliltapäivin vihollinen aloitti voimakkaan tykistön tukemana hyökkäyksen päätien suunnassa ja kello 1210 I Pataljoonan komentopaikalle Keliojassa tuli kranaatin täysosuma, jolloin majuri Hakanen kaatui saatuaan sirpaleen rintaansa.

488. Majuri Matti Olsoni, 14.kadk, 897

Pataljoonan komentaja, JP2/JPr (PsD/III AK/KaJoKE)
Haavoittui Raesuo, Vuosalmi, Äyräpää 11.7.1944, kuoli 35.SotaS Hämeenlinna 7.8.1944

Jääkäriprikaatin vastahyökkäys Vuosalmen sillanpäähän alkoi 11.7.44 kello 0200. Sekavan tilanteen vuoksi kuitenkin vain osa joukoista aloitti hyökkäyksen, joka ei edennyt kuin joitain satoja metrejä. Jääkäripataljoona 2:n vetäydyttyä takaisin lähtöalueelleen Raesuon eteläpuolelle se joutui kello 0700 vihollisen tykistökeskitykseen, jolloin majuri Olsoni haavoittui istumalihaksiin kuollen kuukauden kuluttua sotasairaalassa verenmyrkytykseen ja keuhkokuumeeseen.

Sa-kuva 57490: Heimosoturien prikaatin Aunuksen pataljoonan upseeristo, keskellä oikealla pataljoonan komentaja kapteeni Olsoni.

Aunuksen Heimosoturipataljoonan upseeristo Porajärvellä 16.10.1941. Keskellä paljain käsin pataljoonan komentaja, kapteeni Matti Olsoni (14.kadk). Olsoni haavoittui majurina ja Jääkäripataljoona 2:n komentajana Vuosalmella 11.7.1944 tykistökeskityksessä ja kuoli haavoihinsa kuukautta myöhemmin.

489. Kadetti, reservin luutnantti Lauri Korpela, 27.kadk, 2780

Joukkueen johtaja, 1.K/I/JR44 (5.D/VI AK/AunR)
Kaatui Niemelä, Nietjärvi, Impilahti 11.7.1944

Jalkaväkirykmentti 44 vetäytyi U-asemaan Nietjärvellä 10.7.44. Heti seuraavana aamuna vihollinen tunkeutui panssarivaunujen tukemana rykmentin 1. komppanian asemiin Nietjärven eteläpäässä Niemelän kylässä. Kadetti Korpela suoritti joukkueellaan vastaiskun kaatuen hyökkäyksen aikana. Hänen ruumiinsa jäi kentälle.

Korpela nimitettiin muun kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kuolemansa jälkeen 10.8.44. annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44.

490. Majuri Aaro Kiviperä, 18.kadk, 1228

Pataljoonan komentaja, JP5/JPr (PsD/III AK/KaJoKE)
Kaatui Mäntylä, Vuosalmi, Äyräpää 11.7.1944

Jääkäriprikaatin epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen Jääkäripataljoona 5 jäi 11.7.44 aamuyöllä Vuosalmella puolustukseen saavuttamalleen tasalle Mäntylän pohjoispuoliselle alueelle. Majuri Kiviperä tuli puolenpäivän aikaan etulinjaan tarkastamaan tilannetta ja tarkastettuaan asemat hän sanoi menevänsä kiikarikiväärinsä kanssa helpottamaan etulinjan painetta ja siirtyi etummaisiin asemiin. Ammuttuaan kiväärillään kaksi laukausta hän kaatui etumaastossa olleen vihollisen panssarivaunun ampuman kranaatin sirpaleista päähän. Vihollisen aloittaessa samaan aikaan hyökkäyksen, ei Kiviperän ruumista saatu evakuoitua, vaan se jäi kentälle.

491. Kapteeni Gösta Nuorteva, 24.kadk, 1899

Komppanian päällikkö, 1.K/JP5/JPr (PsD/III AK/KaJoKE)
Kaatui Mäntylä, Vuosalmi, Äyräpää 11.7.1944

Jääkäriprikaatin epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen Jääkäripataljoona 5 jäi 11.7.44 aamuyöllä Vuosalmella puolustukseen saavuttamalleen tasalle Mäntylän pohjoispuoliselle alueelle. Vihollinen kohdisti pataljoonaa vastaan kello 1300 voimakkaan tulivalmistelun ja ryhtyi hyökkäämään vahvoin voimin. Kapteeni Nuorteva kaatui tykistökeskityksessä sirpaleiden katkaistua hänen jalkansa. Nuortevan ruumista ei saatu vihollisen tulen alla evakuoitua, vaan se jäi kentälle.

492. Kadetti, reservin luutnantti Tauno Hannuksela, 27.kadk, 2728

Komppanian päällikkö, 2.K/ErP12 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Mäntylä, Vuosalmi, Äyräpää 12.7.1944

Uhkaavan tilanteen vuoksi Panssaridivisoona otti rintamavastuun Vuosalmen vasemmalla lohkolla 11./12.7.44 puoleltaöin. Erillinen Pataljoona 12 oli asemissa Mäntylän – Kaunolan alueella odottamassa rintamavastuun luovuttamista, ollen samalla kiivaassa taistelussa vihollisen kanssa. Kadetti Hannuksela kaatui komppaniansa komentopaikalla kello 0030 suorasuuntaustykin kranaatin räjähtäessä aivan hänen edessään. Hannukselan ruumista ei saatu kuljetettua taakse, vaan se jäi kentälle.

493. Majuri Leo Lehtonen, 13.kadk, 825

Pataljoonan komentaja, I/JR44 (5.D/VI AK/AunR)
Haavoittui Nietjärvi, Impilahti 12.7.1944, kuoli 26.SotaS Pietarsaari 6.8.1944

Vihollinen hyökkäsi 12.7.44 aamusta voimakkaan tykistö- ja kranaatinheitinkeskityksen tukemana Jalkaväkirykmentti 44:n I Pataljoonan asemiin Nietjärven lounaispuolella, Niemelän ja Teirilammen välisellä uloimmalla puolustuslinjalla. Majuri Lehtonen oli etulinjassa kello 0700 tarkastamassa asemia, kun hän haavoittui juoksuhaudassa vaikeasti viereensä tulleen kranaatin sirpaleista. Lehtonen kuoli haavoittumisen seurauksena keuhkokuumeeseen kolmen viikon kuluttua.

494. Kadetti, reservin luutnantti Pentti Hassinen, 27.kadk, 2729

Joukkueen johtaja, 1.K/I/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE)
Kaatui Koivula, Vuosalmi, Äyräpää 12.7.1944

Vihollinen sai 12.7.44 puolenpäivän aikaan sisäänmurron Kureniemen alueella Vuosalmella. Pataljoonan komentopaikan läheisyyteen reserviksi käsketty 1. komppania joutui kello 1315 tykistökeskitykseen, jolloin Hassinen kaatui viereensä tulleen kranaatin sirpaleista.

495. Kadetti, reservin vänrikki Herkko Kosonen, 27.kadk, 2783

Joukkueen johtaja, JP2/JPr (PsD/III AK/KaJoKE)
Kaatui Myllyoja, Vuosalmi, Äyräpää 13.7.1944

Vihollinen sai luultavasti signaalitiedustelulla selville Jääkäripataljoona 2 komentopaikan sijainnin Vuosalmella Myllyojan alueella ja suuntasi sinne 13.7.44 kello 2000 – 2400 kiivaan heittimistön ja suorasuuntaustulen, jolloin siellä ollut kadetti Kosonen kaatui päähän ja ylävartaloon osuneista sirpaleista.

Kosonen ylennettiin luutnantiksi kuolemansa jälkeen 18.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 123/44.

496. Luutnantti Pauli Similä, 26.kadk, 2618

Patterin päällikkö, 1.Ptri/RsPsto14 (PsD/III AK/KaJoKE)
Kaatui Myllyoja, Vuosalmi, Äyräpää 14.7.1944

Luutnantti Similä oli haavoittunut 14.6.44 Kuuterselässä palaten 11.7. johtamaan patteriaan Vuosalmelle. Similä haavoittui tykistön kranaatin sirpaleesta 13.7., mutta kieltäytyi jättämästä paikkaansa ennen kuin oli perehdyttänyt seuraajansa tilanteeseen. Hänen odottaessa Jääkäripataljoona 2:n komentopaikan vieressä olleella joukkosidontapaikalla, vihollinen suuntasi alueelle kiivaan tykistötulen. Heti puolenyön jälkeen osui kranaatti puuhun, jonka juurella Similä oli suojautuneena surmaten hänet välittömästi.

Similä ylennettiin kuolemansa jälkeen 18.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä takautuvasti kapteeniksi päivämäärällä 13.7.44.

497. Majuri Nestor Ruokolahti, 19.kadk, 1331

Operaatiopäällikkö, E/19.Pr (III AK/KaJoKE)
Kaatui Linnakangas, Taipale, Metsäpirtti 14.7.1944

Prikaati teki 14.7.44 iltamyöhään joukkueen vahvuisella osastolla vanginsieppaus- ja tiedusteluhyökkäyksen Taipaleenjoen suun yli. Heti joen ylitettyään osasto sai vastaansa erittäin kiivaan konetuliaseiden tulen samalla, kun vihollisen tykistö ja heittimistö ampui Linnakankaalle, Taipaleenjoen länsirannalle. Majuri Ruokolahti, prikaatin operaatiopäällikkö, oli Linnakankaalla seuraamassa hyökkäystä ja kaatui keskityksessä kello 2326.

498. Luutnantti Pertti Sarparanta, 26.kadk, 2607

Joukkueen johtaja, KrhJ/II/JR25 (4.D/IV AK/KaJoKE)
Haavoittui Kavantsaari, Antrea 16.7.1944, kuoli 25.KS Ihantala 20.7.1944

Vihollisen hyökkäysyritykset Ihantalassa loppuivat 11.7.44 sen tykistön kuitenkin ampuessa satunnaisia häirintäammuntoja. Luutnantti Sarparanta haavoittui 16.7. Kavantsaaressa tykistökeskityksessä kranaatin sirpaleista ja kuoli neljä päivää myöhemmin haavoihinsa kenttäsairaalassa.

499. Majuri Eino Siitonen, 9.kadk, 546

Pataljoonan komentaja, I/JR44 (5.D/VI AK/AunR)
Kaatui Yrjölä, Nietjärvi, Impilahti 16.7.1944

Vihollinen murtautui 15.7.44 aamulla Nietjärvellä Jalkaväkirykmentti 44:n linjojen läpi. Toisen vastahyökkäyksen käynnistyessä 16.7. kello 2300 majuri Siitonen, joka oli määrätty kaksi päivää aikaisemmin pataljoonan komentajaksi, kaatui 3. komppaniansa asemissa Yrjölän kylän lounaisreunassa vihollisen heittimistön ja suorasuuntaustykkien tulituksessa.

500. Kadetti, reservin luutnantti Olli Pohjama, 27.kadk, 2846

Komppanian päällikkö, 11.K/III/15.Pr (VI AK/AunR)
Kaatui Vuoratsu, Nietjärvi, Impilahti 17.7.1944

Vihollisen noustessa maihin Vuoratsun saareen 17.7.44 heti puolenyön jälkeen joutui siellä ollut 15. Prikaatin 11. komppania vetäytymään ylivoiman edessä. Kadetti Pohjama lähetteineen muutaman konekiväärijoukkueen miehen kanssa poistui saaresta soutuveneellä. Veneen ollessa noin 50 metrin päässä rannasta sitä kohti avattiin konetuliaseiden tuli, jolloin yhtä miestä lukuun ottamatta veneessä olleet kaatuivat. Veneen ajautuessa ulapalle Pohjaman ruumis jäi kentälle.

501. Luutnantti Vilhelm Kalla, 26.kadk, 2374

Joukkueen johtaja, 11.K/III/JR25 (4.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Männikkösuo, Ihantala, Viipurin mlk 17.7.1944

Jalkaväkirykmentti 25:n III Pataljoona osallistui 17.7.44 kello 1000 alkaen väkivaltaiseen tiedustelu- ja vanginottohyökkäykseen Ihantalanjärven ja Salojärven väliselle kankaalle. Hyökkäys pysähtyi lähes heti Männikkösuolla vihollisen kiivaaseen tuleen, ja 11. komppaniasta haavoittuivat kaikki upseerit luutnantti Kallan kaatuessa. Kallan ruumis jäi kentälle, josta se löydettiin rauhan tulon jälkeen 11.9.

502. Kadetti, reservin luutnantti Sten Andersson, 27.kadk, 2697

Joukkueen johtaja, 3.K/I/JR5 (4.D/IV AK/KaJoKE)
Haavoittui Männikkösuo, Ihantala, Viipurin mlk 17.7.1944, kuoli KS 18.7.1944

Jalkaväkirykmentti 5:n I Pataljoona osallistui 17.7.44 kello 1000 alkaen väkivaltaiseen tiedustelu- ja vanginottohyökkäykseen Ihantalanjärven ja Salojärven väliselle kankaalle. 3. komppania eteni Lakeasuon – Männikkösuon väliselle alueelle, johon jäi varmistukseen. Vihollisen vastarinta oli alusta asti hyvin sitkeää ja kadetti Andersson haavoittui Männikkösuon pohjoispuolella kuollen seuraavana päivänä haavoihinsa kenttäsairaalassa.

Andersson nimitettiin muun kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kuolemansa jälkeen 10.8.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44.

503. Kadetti, reservin luutnantti Leo Tuulensuu, 27.kadk, 2903

Joukkueen johtaja, 11.K/III/JR33 (1.D/II AK)
Katosi Vuontele, Suojärvi 17.7.1944

Vihollisen murtaessa kiivaan tulivalmistelun turvin Jalkaväkirykmentti 33:n 11. komppanian asemat Vuonteleessa 17.7.44 kello 1500, kadetti Tuulensuu haavoittui. Hän lähti itse kävellen joukkosidontapaikalle, mutta katosi matkalla sinne.

Tuulensuu nimitettiin muun kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kuolemansa jälkeen 10.8.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44.

504. Kadetti, reservin luutnantti Robert von Knorring, 27.kadk, 2775

Tulenjohtaja, 3.Ptri/RsPsto41/21.Pr (II AK)
Kaatui Korkeavaara, Liusvaara, Suojärvi 17.7.1944

Vihollinen aloitti 16.7.44 hyökkäyksen pyrkien saartamaan Porajärveltä Liusvaaran suuntaan vetäytyvän 21. Prikaatin. Seuraavana päivänä käytiin kiivaita taisteluita Liusvaaran koillispuolella prikaatin yrittäessä tuhota vihollisrykmenttiä ja vihollisen yrittäessä katkaista prikaatin vetäytymistien. Kadetti von Knorring kaatui kello 2330 kranaatin sirpaleesta rintaan ollessaan johtamassa tulta Korkeavaaran maastossa.

505. Kadetti, reservin luutnantti Erich Lange, 27.kadk, 2803

Tulenjohtaja, 1.Ptri/KevPsto21/21.Pr (II AK)
Haavoittui Liusvaara, Suojärvi 20.7.1944, kuoli 55.KS 21.7.1944

Vihollisen tykistö ampui 20.7.44 häirintää lähelle Kevyt Patteristo 21:n tuliasemia Liusvaaran vesistölinjan länsipuolella. Tuliaseman alueella levossa ollut kadetti Lange haavoittui kello 1530 vaikeasti vatsaan kranaatin sirpaleesta kuollen seuraavana päivänä kenttäsairaalassa.

Lange nimitettiin kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kaatumisensa jälkeen 10.8.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44.

506. Majuri Elias Tuomainen, 17.kadk, 1175

Pataljoonan komentaja, II/JR33 (1.D/II AK)
Haavoittui Ägläjärvi, Korpiselkä 21.7.1944, kuoli 16.KS 5.8.1944

Vihollinen hyökkäsi voimakkaasti 21.7.44 aamusta alkaen suoraan 1. Divisioonan alaisuudessa olleen vahvennetun Jalkaväkirykmentti 33:n II Pataljoonan lohkolla Ägläjärven – Luglajärven kannaksella. Majuri Tuomainen haavoittui kello 0900 komentopaikallaan Ägläjärven kylässä pahoin tykistökeskityksessä sirpaleista rintaan ja vatsaan kuollen kaksi viikkoa myöhemmin kenttäsairaalassa.

507. Everstiluutnantti Aarne Airimo, 8.kadk, 441

Pataljoonan komentaja, II/JR12 (6.D/IV AK/KaJoKE)
Kaatui Korpela, Ihantala, Viipurin mlk 21.7.1944

Ihantalassa vallinneen asemasotajakson aikana tykistötuli oli kuitenkin ajoittain erittäin kiivasta. Everstiluutnantti Airimo, joka oli Jalkaväkirykmentti 12:n II Pataljoonan seitsemäs komentaja kolmen viikon aikana, haavoittui 21.7. kello 1422 tykistökeskityksessä Korpelan maastossa ja kuoli kello 1600 joukkosidontapaikalla.

508. Luutnantti Markku Ritvanen, 26.kadk, 2590

Joukkueen johtaja, 2.K/RajaJP5 (II AK)
Kaatui Elolampi, Muuanto, Suistamo 21.7.1944

Vihollinen aloitti 18.7.44 hyökkäyksen Kontron ja Shemeikan suunnassa, jolloin Porajärven – Ilomantsin suunnalta siirrettiin Rajajääkäripataljoona 5 Muuantoon alistettuna 7. Divisioonalle. Pataljoona aloitti aamuyöllä 21.7. etenemisen koilliseen kohti Kontroa, mutta hyökkäys pysähtyi Elolammelle vihollisen asemien eteen. Luutnantti Ritvanen sai taistelun aikana täysosuman vihollisen tykistön kranaatista hänen ruumiinsa tuhoutuessa täysin ja jäädessä kentälle.

509. Luutnantti Erkki Salovaara, 25.kadk, 2144

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR56 (7.D/II AK)
Haavoittui Loimola, Suistamo 25.7.1944, kuoli haavoihinsa 28.KS 30.7.1944

Vihollinen hyökkäsi kovan epäsuoran tulen tukemana Jalkaväkirykmentti 56:n 5. komppanian asemiin Loimolan kylän itäpuolella 25.7.44 kello 1500, jolloin komppania joutui vetäytymään. Komppania teki vastahyökkäyksen kello 2040, mutta vihollinen oli pureutunut vahvasti asemiin pysäyttäen hyökkäyksen. Luutnantti Salovaara haavoittui hyökkäyksessä vaikeasti kranaatin sirpaleista alavartaloon ja kuoli haavoihinsa kenttäsairaalassa viisi päivää myöhemmin.

Sa-kuva 156096: Everstiluutnantti Airimo, pataljoonan komentaja JR 12:ssa. Pataljoonan komentaja lähimpine upseereineen korsunsa edustalla Ihantalassa. –

Everstiluutnantti Aarne Airimo (8.kadk), Jalkaväkirykmentti 12:n II pataljoonan komentaja (keskellä) lähimpine upseereineen korsunsa edustalla Ihantalassa 14.7.1944. Airimo kaatui viikkoa myöhemmin tykistökeskityksessä.

510. Luutnantti Pekka Pohjola, 26.kadk, 2571

Komppanian varapäällikkö, 1.K/PionP12 (II AK)
Kaatui Poijasjärvi, Paastojärvi, Korpiselkä 28.7.1944

Pioneeripataljoona 12, joka toimi II Armeijakunnan jalkaväkireservinä, sai 27./28.7.44 yöllä tehtävän siirtyä pääosillaan Kokkarista sivustavarmistukseen Paastojärvi – Kaarijärvet kannakselle. Pataljoonan 1. komppania eteni kärkenä Paastojärven eteläkärkeen luutnantti Pohjolan saadessa tehtävän miehittää komppanian oikeana rajana olevan, noin kilometri Poijasjärven itäpuolella olevan kukkulan. Komppania sai 28.7. aamulla kosketuksen viholliseen kukkulan pohjoispuolella ja aloitti puoliltapäivin hyökkäyksen sen lyömiseksi. Hyökkäys ei onnistunut ja kello 1530 luutnantti Pohjola kaatui luodin osumasta rintaan yrittäessään tuhota vihollisen pikakivääriä.

511. Yleisesikuntamajuri Lauri Larjo, 9.kadk, 506

Laivueen komentaja, HLeLv26/LeR3
Haavoittui Tolvajärvi, Korpiselkä 29.7.1944, kuoli 33.KS 29.7.1944

Majuri Larjon johtama neljän Brewster-koneen osasto joutui 29.7.44 kello 1230 Tolvajärven itäpuolella ilmataisteluun yli kahdenkymmenen vihollishävittäjän kanssa. Larjon BW-364 sai osumia ja haavoittunut Larjo hyppäsi tulessa olevasta koneestaan varjollaan, mutta loukkasi itsensä pahasti iskeytyessään korkeusvakaajaa vasten. Larjo menehtyi haavoihinsa saman päivän iltana kenttäsairaalassa.

512. Luutnantti Keijo Räsänen, 26.kadk, 2595

Joukkueen johtaja, 11.K/III/21.Pr (Ryhmä Raappana/II AK)
Kaatui Teppana, Ilomantsi 30.7.1944

Prikaati oli 28.7.44 kuluessa vetäytynyt ankaria taisteluja käyden Ryhmä Raappanan asettamalle viivytyksen takarajalle Sysmäjärvi – Ontrovaara – Ala-Vieksijärvi. Muutaman päivän levon jälkeen prikaati käännettiin hyökkäykseen ja sen III Pataljoona eteni 30.7. aamulla päätien suunnassa Teppanan alueelle, jossa kuitenkin törmäsi vihollisen vahvaan varmistukseen. Vihollinen aloitti kello 1745 voimakkaan keskityksen kranaatin- ja raketinheittimistöllä pataljoonaa vastaan, jolloin mm. luutnantti Räsänen kaatui saatuaan sirpaleita päähänsä ja ylävartaloonsa.

513. Kadetti, reservin luutnantti Simo Lintinen, 27.kadk, 2812

Joukkueen johtaja, 8.K/II/JR56 (7.D/II AK)
Kaatui Loimola, Suistamo 30.7.1944

Kadetti Lintinen, Jalkaväkirykmentti 56:n II Pataljoonan konekiväärikomppanian panssarintorjuntajoukkueen johtaja, kaatui 30.7.44 kello 1930 vihollisen keskityksessä komppanian ollessa varustelutöissä pääpuolustuslinjalla Loimolassa.

Sa-kuva 52624 ” Osasto Palkaman komentaja, majuri Gösta Palkama Leninin patsaan juurella”

Osasto Palkaman komentaja, majuri Gösta Palkama (8.kadk) Leninin patsaan juurella Petroskoissa 1.10.1941. Palkama kaatui jatkosodan loppuvaiheissa everstiluutnanttina ja 6. Divisioonan esikuntapäällikkönä tykistökeskityksessä Ihantalassa 5.8.1944.

Lähteet

Lähteet esitetty kirjassa ja sen sähköisessä versiossa (PDF) joka on ladattavissa Kadettikunnan ja tämän sivuston verkkosivuilta.

Kesäkuu 1944

Elokuu 1944