Eduskunta ratifioi 15. maaliskuuta 1940 salaisessa äänestyksessä Moskovan rauhansopimuksen. Hangon vuokra-alue luovutetaan Neuvostoliitolle 22.3.1940. Suomalaiset vetäytyvät uudelle rajalle 25.3.1940 kuluessa. Toukokuussa 1940 Kadettikoulu ja Merisotakoulu jatkavat toimintaansa. Neuvostoliiton ilmavoimien koneet ampuvat 14. kesäkuuta 1940 matkustajakone Kalevan alas Tallinnan edustalla. Loppukesällä 1940 Baltian maat painostetaan liittymään järjestetyissä kansanäänestyksissä osaksi Neuvostoliittoa ja Suomi aloittaa tunnustelut avun saamiseksi Saksalta.
Elokuussa 1940 Suomi ja Saksa solmivat sopimuksen saksalaisten joukkojen ja niiden huollon kauttakulusta Norjaan. Kesällä ja alkusyksyllä 1940 puolustusvoimat siirtyy sodan ajan kokoonpanosta uuteen rauhan ajan kokoonpanoon – maavoimat prikaatiorganisaatiossa pääosin itärajalla ja meri- ja ilmavoimat sodan ajan runkokokoonpanossa.
Marraskuussa 1940 valtioliittosuunnitelma Ruotsin ja Suomen välillä raukeaa ensin Saksan ja lopulta Neuvostoliiton vastustukseen. Joulukuussa 1940 käydään ensimmäiset Suomen ja Saksan väliset tunnustelut yhteisestä toiminnasta Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon. Tammikuussa 1941 varusmiespalvelusaika muutetaan kaksivuotiseksi. Huhtikuussa 1941 Saksa suorittaa tiedustelulentoja Neuvostoliiton alueelle Suomen ilmatilan kautta. Touko – kesäkuussa suomalainen SS-pataljoona siirtyy Saksaan. Toukokuun lopussa kenraaliluutnantti Heinrichsin johtama sotilasdelegaatio vierailee Saksassa ja saksalaiset esittävät yhteistyötä Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon.
Neuvotteluja jatketaan Suomen ja Saksan sotilasjohdon välillä Helsingissä kesäkuun alussa 1941, jolloin sovitaan sotilaallisen yhteistyön periaatteista. Suomi ei anna virallisia takeita liittymisestä sotaan Saksan rinnalla, mutta presidentti Ryti toteaa, ettei Suomi voi pysyä puolueettomana sodan syttyessä. Kesäkuun 7. päivänä 1941 saksalaiset joukot siirtyvät Norjasta Lappiin. Puolustusvoimat kohottaa valmiuttaan 10.6. alkaen ja käskee Saksan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti 17.6. liikekannallepanon, talvisodan tapaan nimellä ylimääräiset harjoitukset.
MENEHTYNEET KADETTIUPSEERIT JA KADETIT
106. Vänrikki Matti Hakala, 22.kadk, 1597
- Ohjaaja, 3.Ltue/LeLv28/LeR2
- Kuoli lento-onnettomuudessa Säkylän kirkonkylä, Pyhäjärvi 20.3.1940
Vänrikki Hakala oli 20.3.40 kello 1330 harjoituslennolla, kun hänen Morane Saulnier MS-320:n paineilmasäiliö räjähti. Kone joutui pystysyöksyyn ja tuli Pyhäjärven jään läpi tuhoutuen täysin.
Hakalan veli, kapteeni Niilo Hakala (kadk 20), kaatui 27.6.44.
107. Vänrikki Viljo Pinomaa, 22.kadk, 1652
- Ohjaaja, Os Räty/LeLv28/LeR2
- Kuoli lento-onnettomuudessa Artukainen, Turku 3.6.1940
Vänrikki Pinomaa oli 3.6.40 ensimmäisellä tyyppilennollaan Hurricane HC-457:llä. Tullessaan laskuun Artukaisten lentokentälle, kone joutui telineet ja siivekkeet ulkona alinopeudelle ja syöksyi maahan murskaantuen pahoin. Pinomaa sai välittömästi surmansa.
108. Kapteeni Ilmari Laulajainen, 12.kadk, 772
- ?, III/KTR15
- Kuoli sairaskohtaukseen 9.6.1940
Kapteeni Laulajainen kuoli 9.6.40 sydänkohtaukseen.
109. Kapteeni Bo von Willebrandt, 10.kadk, 557
- Ei vakinaisessa palveluksessa (Liikennelentäjä, Aero OY)
- Kuoli neuvostoliittolaisten pommikoneiden alasampumana Suomenlahti 14.6.1940
Kapteeni von Willebrandt oli Aero OY:n Ju-52-matkustajakone “Kalevan” päällikkö sen joutuessa neuvostoliittolaisten koneiden alasampumaksi 14.6.40 kello 1400 Tallinnan ja Helsingin välillä, noin kolme kilometriä Kerin majakasta koilliseen. Von Willebrandtin ruumis jäi muiden koneessa olleiden tavoin mereen.
110. Luutnantti Urho Venna, 17.kadk, 1221
- Ohjaaja, LeLv16
- Kuoli lento-onnettomuudessa Toivala, Siilinjärvi, Kuopio 26.6.1940
Luutnantti Venna oli 26.6.40 harjoituslennolla Rissalan kentän läheisyydessä, kun kello 1440 Toivalan aseman lähellä hänen Fokker FK-82:sta loppui polttoaine. Moottorin pysähdyttyä Venna yritti pakkolaskua läheiselle pellolle, mutta hänen koneensa joutui kuolioon ja syöksyi maahan Vennan saadessa heti surmansa.
Vennan veli, kapteeni Arvo Venna (kadk 22), kuoli 9.2.45.
111. Kapteeni Pauli Öljymäki, 8.kadk, 382
- Ei tietoa tehtävästä
- Kuoli 11.7.1940
Kapteeni Öljymäen tehtävästä tai kuolemiseen liittyvistä yksityiskohdista ei löydy lähteistä mitään tietoja.
112. Kadetti, reservivänrikki Milan Backman, 13.mek, –
- Toipilas (kadetti, MeriSK)
- Kuoli sairauteen 59.SotaS, Harjavalta 13.9.1940
Kadetti Backlund sairastui keuhkotautiin tammikuussa -40 ollessaan patterinpäällikkönä Ahvenanmaalla ja kuoli tautiin Satalinnan sotasairaalassa 13.9.40 oltuaan hoidettavana Talvisodan päättymisestä alkaen.
113. Vänrikki Konstantin Keisalo, 23.kadk, 1711
- Ohjaaja, LeLv32/LeR3
- Kuoli lento-onnettomuudessa Pori 2.10.1940
Vänrikki Keisalo oli 2.10.40 suorittamassa Fokker FR-86:lla ilma-ammuntoja Porin edustalla merialueella, kun hän arvioi syöksynsä väärin ja törmäsi maalipussin hinausvaijeriin.
Kone syöksyi mereen jyrkässä kulmassa hajoten alkutekijöihinsä Keisalon saadessa surmansa välittömästi.
114. Kapteeni Heikki Jahnukainen, 8.kadk, 440
- Ei vakinaisessa palveluksessa
- Kuoli sairauteen 5.10.1940
Kapteeni Jahnukainen kuoli pitkällisen sairauden seurauksena 5.10.40.
Sa-kuva 88574: Pakkolaskun tehnyt oma hävittäjä.
Latva 1942.05.13
Lentäminen oli 1930- ja -40 –luvuilla vaarallista ilman sotaakin. Kaikkiaan 35 kadettiupseeria ja kadettia menetti henkensä lento-onnettomuuksissa talvi- ja jatkosodan sekä välirauhan aikana.
115. Luutnantti Aarne Nuotio, 20.kadk, 1490
- Ohjaaja, LeLv46/LeR4
- Kuoli lento-onnettomuudessa Vehniä, Laukaa 18.12.1940
Yölentoharjoitukselta Luonetjärven kentälle 18.12.40 palaamassa ollut Blenheim BL-125 joutui tuntemattomasta syystä kenttää lähestyessään liian matalalle ja törmäsi kello 1948 puihin 4,5 kilometriä kentästä itään.
Kone syöksyi maahan tuhoutuen täysin, jolloin ohjaaja, luutnantti Nuotio ja tähystäjä, luutnantti Karte sekä kk-ampuja saivat välittömästi surmansa.
116. Luutnantti Kauko Karte, 18.kadk, 1211
- Tähystäjä, LeLv46/LeR4
- Kuoli lento-onnettomuudessa Vehniä, Laukaa 18.12.1940
Yölentoharjoitukselta Luonetjärven kentälle 18.12.40 palaamassa ollut Blenheim BL-125 joutui tuntemattomasta syystä kenttää lähestyessään liian matalalle ja törmäsi kello 1948 puihin 4,5 kilometriä kentästä itään.
Kone syöksyi maahan tuhoutuen täysin, jolloin ohjaaja, luutnantti Nuotio ja tähystäjä, luutnantti Karte sekä kk-ampuja saivat välittömästi surmansa.
117. Luutnantti Oiva Erkki Lumme, 20.kadk, 1460
- Toipilas (ei aktiivipalveluksessa)
- Kuoli sairauteen 5.1.1941
Luutnantti Lumme ei ollut Talvisodassa aktiivipalveluksessa, vaan oli hoidettavana keuhkoparantolassa 19.4.39 alkaen kuolemaansa 5.1.41 saakka.
118. Kapteeni Eino Jutila, 12.kadk, 739
- Lentueen päällikkö, 3.Ltue/LeLv28/LeR2
- Kuoli lento-onnettomuudessa Naarajärvi, Pieksämäki 12.2.1941
Kapteeni Jutila oli 12.2.41 noutamassa Kauhavalla korjattavana ollutta Morane Saulnier MS-323:a, kun hänen laskunsa Naarajärven kentälle kello 1200 epäonnistui koneen ajautuessa pois kiitoradalta.
Jutila yritti keskeyttää laskun ja vetää koneen alinopeudella ilmaan, mutta se kääntyi selälleen ja tuli maahan Jutilan saadessa välittömästi surmansa.
119. Luutnantti Kalevi Ilmonen, 22.kadk, 1608
- Ohjaaja, 1.Ltue/LeLv28/LeR2
- Kuoli lento-onnettomuudessa Pyhitynjärvi, Pieksämäki 28.2.1941
Luutnantti Ilmosen startatessa Pyhitynjärven jäältä 28.2.41 kello 1315 Morane Saulnier MS-303:lla suorittamaan maamaaliammuntoja hän teki rannan tuntumassa tiukan kaarron, jolloin koneen siiven kärki osui jään pintaan ja kone törmäsi selällään jäähän hajoten täysin. Ilmonen kuoli vammoihinsa Pieksämäen kunnallissairaalaan tuotaessa.
120. Yleisesikuntakomentajakapteeni Kaarlo Komsi, 2.mek, 26 me
- Pataljoonan komentaja, Meripataljoona/TurLAs (Laiv/Meriv)
- Itsemurha Turku 7.5.1941
Komentajakapteeni Komsi ampui itsensä Vähä-Heikkilän kasarmilla 7.5.41.
121. Luutnantti Tenho Heikkinen, 11.mek, 252 me
- Tykistöupseeri, Panssarilaiva Väinämöinen/PsLv/RLaiv (Laiv/Meriv)
- Kuoli 13.5.1941
122. Luutnantti Eero Pitkänen, 20.kadk, 1493
- Ohjaaja, LeLv16
- Kuoli lento-onnettomuudessa Paltaniemi, Kajaani 9.6.1941
Luutnantti Pitkäsen lähtiessä Paltaniemen kentältä harjoituslennolle Gladiator GL-256:lla, sen moottoriin tuli häiriö heti ilmaannousun jälkeen.
Pitkänen yritti kaartaa takaisin kentälle, mutta kone sakkasi ja syöksyi metsään kentän pohjoispuolelle.
Pitkänen, jonka olkavyöt olivat kiinnittämättä, löi päänsä ja menehtyi kolmen tunnin kuluttua onnettomuudesta.
LÄHTEET
Lähteet esitetty kirjassa ja sen sähköisessä versiossa (PDF) joka on ladattavissa Kadettikunnan ja tämän sivuston verkkosivuilta.